Liti Liti Liti

17.6.2015

Leittua tuli ja liettua meni. Tai no jos tarkkoja ollaan, niin Liettuan puolellahan tätä vielä kirjoitan. Mutta kävinmme tekemässä Uukkarin rajalla ja ajoimme parisataa metriä takaisinpäin tällaiseen isoon rekkojen yöparkkiin. Päivä siis venähti pitkäksi eikä leirintäalueiden kanssa natsannut.

1.

Ensimmäinen yritys olisi ollut tänään ihan kohtalaisen ajoissakin. Mutta paikka oli pieni, mutta vaikutti mukavalta. Paitsi kun olimme ajamssa portista sisään, pihalla oli kaksi isoa koiraa. Lucas on sen verran allerginen ja allergian takia pelkää koiria, että todettiin että jatketaan matkaa.

2. 

Kaunasissa oli toinen yritys. Leirintäalue näytti tulosuunnastamme vaan sen verran nihkeältä ja oli jotenkin ruuhkaisen oloisessa paikassa, että ajattelimme että antaa olla ja luotimme teoriaani, jonka mukaan Via Baltican varrella varmaan on isompia leirintäalueita. No ei ollut.

3.

Matkasimme eteenpäin, kunnes bongasimme vihdoin ainoan leirintäaluekyltin Via Balticalla Kaunasista etelään, ennen Puolan rajaa. (Ainakin siis havaintojemme mukaan) Ajoimme ensin alueen ohi ja pidemmän kaavan kautta (ruokahaku, auton starttaamattomuus) takaisin. Kun pääsimme perille, ei paikalla enää ollut henkilökuntaa. Kello oli hivenen yli yhdeksän ja ilmeisesti paikka oli mennyt yhdeksältä kiinni.

2,90€

Yöpyminen tässä rekkaparkin vieressä ravintolan edessä, ei välttämättä olisi maksanut mitään, jos ei olisi kysynyt, mutta kävin kysymässä ja sain maksaa. 2,90€ ei kuitenkaan tässä budjetissa tunnu missään. Netti maksaisi 0,30€ mutta kun ymmärsin kysyä kun olin jo Visaa vinguttanut, niin ajattelin että antaa olla. Katsotaan nyt löytyisikö vastahankittuja kolikoita jos sen vielä kävisi hommaamassa.

Klaipeda

Muuten tänään tuli nähtyä Klaipeda. Kävimme rannalla, kun yritimme Kuurin kynnäälle, vai mikähän sen nimi nyt olikaan. Sinne emme löytäneet, johtuen perinteisestä karttojen ja navigaattorin puutteesta. Rannalle kyllä löysimme ja parkkipaikalla teimme nakkipataa. Tai Camping-makkarastahan se tehtiin, mutta semmoinen pussi oli siis annoksen pohjana ja siinä seisoi, että "nakkipata".

Aito Banksy vai kopio?

Raudonen linna

Matkalla unohtui idea, seurailla Autoliiton Autoillen Baltiassa kirjan neuvoa reitistä Klaipedasta Kaunasiin. Tosin kirjan kirjoitusaikana, meidän käyttämääme tietä ei ilmeisesti ollut. Se oli isohko moottoritie, jolla oli kyllä varsin leppoisaa ajella sitä kahdeksaakymppiä. Muistin asian kuitenkin lopulta ja vaihdoimme reittiä etelään. Tässä transitiovaiheessa oli huonoimmat tiet Liettuan puolella, mutta matka oli sen arvoinen. Niemenjoen laaksoa seuraillut tie oli maisemiltaan stimuloivampi, vaikka moottoritiekään ei missään nimessä ollut tylsimpiä ajamiani. Matkalla poikkesimmeihan vaan sattumalta johonkin merkkikohteeseen ja se sattui olemaan Radulonen linna. Linnnahan oli juuri mennyt kiinni, kun saavuimme, mutta sinänsä ei haitannut. Pojat juoksivat puistossa ja kiersimme linnan katsellen vähän paikkoja.

Haikarat

Ensimmäinen Haikara matkalla tuli bongattua hieman ennen Riigaa tien pientareella. Eilen pysähdyttiin ottelemaan kuvia Haikaran pesästä, joka oli pikkukylässä ihan tien vieressä ja tänään yksi Haikara lensi ihan lähellä edessä motarilla. Hieman sitä koko ajan saavutin ja lopulta se väisti, mutta kokemus oli itselleni ainakin ihan uusi ja mieleenpainuva. Lintu on täällä näemmä kohtuu tavallinen ja helpompi niitä on bongata kuin poroja Suomesta tai edes Lapista. Mutta koska itselle se on vielä hieman harvinainen ilmestys herättää se innostusta edelleen. Pesäpaikkoja on selvästi ihminen myös avittanut, joten ei taida olla epätoivottu vieras myöskään paikallisille.

Tiestö

Latviassa tuntui, että kiinostus kaikenlaiseen rahankäyttöön loppui, kun tie oli menossa Liettuaan. Huonon tien liikennemerkkejä oli peräperään. Tie muuttui täysin heti raja-asemalla ja Liettuassa ei ollutkaan suurempia ongelmia. Kaupungeissa vieläkin oli hivenen heikommat ja tuossa aiemmin mainitsemassani reitinvaihtopätkällä oli huonoa tietä jonkin matkaa. Muutoin kaikki päätiet Liettuassa oli selkeästi parempia, kuin Latviassa ehkä jopa parempia kuin monin paikoin Suomea vastaavankokoisilla teillä.

Huomenna seikkailu jatkuu siis Puolassa.