perjantai 16. lokakuuta 2020

Etätoimistona

 13.10.2020


Lasten syyslomaviikko on käynnissä ja Kaisa, Jani ja Eeva olivat lähteneet Mumilaan Lohjalle ja tultiin viettämään myös tänne aikaa, että serkuksetkin saavat olla yhdessä. Osittain ajattelin koronarajoittumisen kannalta ja osittain myöskin oman nukkumisen kannalta, että omassa autossa tämä onnistuu paremmin, joten auto on taas parkkeerattu tähän pihalle ja täällä tuli nukuttua ihan makoisat yöunet.

Ensimmäinen yö viileillä

Matka suoritettiin maanantai-iltana töiden jälkeen ja yövyimme Iran kanssa asuntoautossa, kun pojat päättivät haluta nukkua sisällä. Oli ensimmäinen yö kunnon lämmityskeleillä. Ihan mukavasti mielestäni toimi lämmitys. Parempi oli nukkua kuin loppukesästä, kun lämmittimen pumppu oli rikki. Silloin oli huomattavasti viluisempaa kuin nyt.

 

Mobiilitoimisto

Toinen varsin tärkeä funktiohan on se, että minulla valitettavasti ei ole vapaata, vaan ihan töissä olen joten autoon on rakennettu etätoimisto, eli olen nostanut läppärin pöydälle. Tässä sitä sitten on vietetty aika 7:00-15:00 aika tehokkaasti. Välillä toki pieniä taukoja pitäen. Kerrankin on muuten jääkaappi tarpeeksi lähellä työpistettä, kun siihen ylettyy nousematta penkiltä. Joskus olen haaveillut pidemmästäkin reissusta jolloin töitä voisi tehdä ja vapaa-ajalla sitten katsella uusia maisemia. Nykyisellään lapsilla on kuitenkin koulut ja vaimolla läsnäoloa vaativa työ, joten ihan heti tässä ei olla onnistumassa. Mutta ei sitä tiedä. Unelmoidahan saa aina.

Ulkoiltua tuli jonkin verran mutta mitään sen kummallisempaa aktiviteettia ei tällä kerralla mahtunut ohjelmaan. Sukulaisia ja lasten leikkiä ja sen semmoista.

 

Toinen viileä yö

Kun illalla kysin että mitä Ira oli mieltä lämpötilasta, niin sanoi, että oli ollut liian viileä, joten hän nosti lämpötilaa termostaatista. Omasta mielestäni lämpö oli oikeastaan aika passeli edellisenä yönä ja nyt ongelman aiheutti, että peiton alla tuntui liian kuumalta ja muutoin sitten saattoi vähän tulla vilukin. Gabikin oli tullut täksi toiseksi yöksi nukkumaan asuntoautoon ja hyvin tuntui unet maistuvan edessä roikkupedissä. Ja kerrankin sai koko sängyn itselleen.

Lasten mänttikuulaa

 

26.9.2020

Yksi asuntoauton hienoista käyttömahdollisuuksista on erilaisissa harrastuksissa tukikohtana käyttäminen. Viime vuonna Lucas pelaili jalkapalloa HYPSissä ja tuolloin oltiin Lahdessa turnauksessa. Tämä tapahtuma oli paljon stressivapaampi, kun ei ollut pakko lähteä liikkeelle kotoa aamulla ja ajaa illalla takaisin kotiin. Vaikka eihän Lahteen nyt meiltä ole kuin tunnin matka. Mutta silti.

 

Jontain vuonna aiemmin myös Hyvinkään jalkapallon kesäliigan turnauksissa tätä ominaisuutta on tullut hyödynnettyä. Asuntoauto tarjoaa hyvän taukopaikan ja lepohetken jos sitä tarvitsee muuten tiukasta turnauksesta ja omien matsien odottelemisestakin tulee mukavampi kokemus. Ainoa miinuspuoli oikeastaan johtuu auton koosta ja parkkipaikkamahdollisuuksista. Usein näissä tilaisuuksissa parkkipaikat on lähes kaikki käytössä, eli saapuminen kannattaa ajoittaa hieman etukäteen mikäli mahdollista. Toisaalta henkilöautolla kun ajoittaa saaapumisen viime tinkaan, ettei joudu seisoskelemaan turhaan sateessa, niin silloinkin on useammin kuin kerran aiheuttanut itselleen turhaa stressiä, kun pitäisi keritä matsiin ja se on kiinni siitä, että pitäisi ensin löytää se parkkipaikka.

 

No jokatapauksessa tällä kertaa loppujen lopuksi asuntoautosta oli vähemmän hyötyä kuin esim. tuossa lahden turnauksessa. Taukoja ei oikeastaan ollut. Valmensin Gabin joukkuetta, ja otteluohjelman neljästä ottelusta, kaksi ensimmäistä olivat peräkkäin sitten puolen tunnin tauko, ottelu ja taas puolen tunnin tauko ja perään viimeinen ottelu. Kahden tauon aikana oli puolestaan Lucasin peli, jota ehdin katsomaan näissä väleissä. Ja kaiken kukkuraksi sääkin sattui suosimaan. Kenttä oli kyllä syksyisen kostea, mutta aurinko paisteli ihan mukavasti ja oli sen verran lämmin, ettei kaivannut sisälle suojiin. Toki jotain pientää ruokailua käytiin asuntoautosta nappaamassa pojille ja itsellekin tuli leipä tehtyä.

 

Kivaa oli ja jotenkin asuntoautolla ”matkaaminen” tuonnekin rauhoitti tilannetta ja osasi ottaa rennommin. Poiskaan ei ollut mikään kiire. Bobe ja Fafa olivat tulleet katsomaan myös poikien pelejä ja turnauksen jälkeen pidettiin pienet pique nique kahvihetket pihalla. Samalla kun pojat kävivät skuuttaamassa skeittipuistossa. Mikäpäs tässä.