tiistai 25. elokuuta 2015

Beach Boys

24.8.2015



Täytyy kyllä myöntää, että Beach boys ei koskaan ole kuulunut niihin omiin ykkössuosikkeihin. Moni biisi on kyllä varsin tuttu, mutta jotenkin liitän kaikki johonkin leffaan. Aikapaljonhan näitä tuntuu olevan amerikkalaisissa ja juurikin kun on kesästä puhe. Mutta pakkohan tähän oli joku näistä postata ja ehkä tämä oli se joka itselle ensimmäisenä Beach boysista tulee mieleen, Surffimusiikista
tosin tulee mieleen ensimmäisenä itselläni Wipe out. Jotenkin myös tämän biisin yhdistän legendaariseen California Gamesiin vanhalla commodore kuusnepalla, mutta tämä taitaa olla väärä muistikuva ainakin hyvin nopealla googlettamisella.


Ja tästä biisistä toki tulee mieleen sitten tämmöinen johon joskus törmäsin vuosia sitten netissä. Tässä pääosassa rumpali


Näitähän löytyy toki lisääkin ja laitetaan nyt kerta kiellon päälle


Sääksi


No joka tapauksella rannalla oltiin siis käytännössä koko päivä. Aamupalan jälkeen leikittiin ensin hieman leikkipaikalla, tai "peikkopaikalla" kuten Gabilla on tapana sanoa. Siitä sitten Sääksin rannalle, joka on todella pitkä ja vaikka joskus tuolla on ihan ruuhkassakin ollut, niin todellisuudessa sieltä ei tila lopu kesken. Ihmiset pakkautuvat pääasiassa sinne yleisen uimarannan päätyyn, joka pohjaltaan todellisuudessa onkin todella paljon parempi. Siellä on pelkästään hiekka pohjassa, jos menee laitureiden oikealle puolelle. Vasemmalla puolella alkaa tulla pienempiä kiviä, jotka vain kasvavat mitä pidemmälle pääsee ja lopulta tuolla SFC alueen edessä tuo veden rajasta eteenpäin oleva kymmenen metriä ei ole mitään erityistä herkkua. Sitten tuo pohja helpottaa hieman. Mutta tosiaan jos vähän näkee vaivaa kävelymatkalla, niin pääsee kyllä uimaan todella hienopohjaiseen isoon lähdejärveen. Suosittelen tätä kaikille. Myös fasiliteetit on rannalla kunnossa. Ehdottomasti yksi parhaista uimarannoista, jos vaan väkimäärä ei haittaa.

SFC alue


Sääksen SFC alue, oli kiva ja sympaattinen. Ei mitenkään viimeisen päälle vaan juurikin selvästi sellainen yhdessä tehty. Valittamista ei ole ja paikka mihin auto saatiin oli varsin hieno, lähellä huoltorakennuksia, leikkipaikkaa ja käytännössä ulko-ovelta lähti portaat alas rannalle.

Päivällä käytiin lukematon määrä kertoja siis uimassa ja uikkarit eivät varmaan missään vaiheessa ehtineet kuivua, kuun taas piti olla vedessä. Kun Lucasin kanssa kävelimme tuonne yleiselle uimarannalle hyppimään laiturilta Gabin nukkuessa päiväunia, niin takaisintullessa vielä pysähdyimme kahteen kertaan käymään uimassa. Olihan toki päiväkin mukavan kesäinen. Näitä onkin jo odotettu kesä ja heinäkuulle. Tänä vuonna näytti sitten menevän näin. Kiva kun se kesä nyt sitten edes nyt tuli.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Sääksi vai Sääski?

23.8.2015


Otsikon kysymys askarrutti jo tuossa kesällä. Tai ainakin keskustelua asiasta taisi olla. No kaippa se on sääksi ja jos on kalalla niin sitten sääski. Ainakin näin:"Sääksi, vanhemmalta nimeltään kalasääski" kertoo Wikipedia


Merta edemmäs kalaan?


Tässä on jo hetkisen aikaa harmittanut nämä liian hyvät elokuun säät. Harmittanut siksi, että olen vielä vapaaherran elämää viettävä aloitteleva akateeminen työtön. Ja tavallaan aikaa ja mahdollisuuksiakin olisi. Toki palkan uupuminen vaikuttaa mahdollisiin budjetteihin, mutta kyllähän sitä kaikkea kivaa näillä säillä keksii säästöliekilläkin. Mutta kun vaimo on töissä, eikä lapsia viitsi ihan koko aikaa häneltä viedä. Ja kieltämättä niiden kanssa yksinään on paikoitelleen vähintäänkin haastavaa. 

Huomenna on pitkästä aikaa taas vaimolla vapaapäivä. Vähän tämä monimutkaista alkuperäisiä suunitelmia, mutta nyt päätettiin lähteä taas matkalle, vaikka siis matkan kesto onkin alta vuorokauden. Tai parhaimmassa tapauksessa lähelle vuorokauden. Eli nyt emme lähteneetkään Sääksjärveä edemmäs kalaan. Eli Nurmijärven Sääksjärvelle vei matka. Täällä ollaan käyty yleisellä uimarannalla jo useamminkin, mutta tämä on nyt ensimmäinen kerta kun tulin "oman SFC yhdistyksen" tiluksille. Näyttäisi olevan toimintaa siis kahdella alueella ja tuo Vihdin paikka on vielä katsomatta. Tästä nyt ei vielä olla nähty paljon muuta kuin uimaranta, joka oli jo aiemmin erinomaiseksi todettu ja grillikota, joka sekin oli hyvä.

Uimarannasta sen verran tosin, että leirintäalueen kohdalla vedenrajassa on paljon kiviä. Jos hieman viitseliäisyyttä on niin suosittelen kävelyää rantaa pitkin yleisen uimarannan laitureille. Niiden kohdalla hiekka on mitä parhainta ja me ainakin huomenna aiomme näin tehdä. Ehkä sitten illalla jos ollaan sauna-aikaan vielä paikalla niin saunasta tästä uimaan.

Iltakävely


Lucasin kanssa käytiin vielä iltakävelyllä nappaamassa pari valokuvaa. Tässä Lucas ja auringonlasku


Lisäksi näimme harvinaisempia lyhytkaulaisia joutsenia ;)


Huomisen plani

Huomenna olisi tarkoitus uida, uida, uida, syödä välillä ja uida. Ehkä lopuksi sauna. Katsotaan kuinka kauan jaksetaan. Kotiin ei ole pitkä matka.

lauantai 15. elokuuta 2015

Riikinkukonsilmä

13.8.2015


Aamujäätelöt


Aamu aloitettiin pakkailemalla tavarat ja poistumalla odottelemaan lossia. Lossi missattiin jo toistamiseen tällä reissulla siten, että oli juuri minuuttia aiemmin lähtenyt. Melkoinen suoritus, kun ei kuitenkaan yritettty ajoittaa mitenkään tuota lossille saapumista, eli emme vaan myöhästyneet, vaan satuimme vaan paikalla tuohon aikaan. No tosiaan me oltiin lomalla eikä mihinkään erityinen kiire.

Lossimatkan jälkeen laitoimme auton parkkiin ja menimme lossiaseman viereiseen varsin idylliseen pikku kahvilaan jäätelöille. Oli kyllä kohtuu hintaiset jätksit, mutta ehkä tässä maksettiin enemmän tuosta miljööstä ja maisemista.


Ritarit


Lähdimme jäätelöiden jälkeen pikkuhiljaa ajelemaan kohti Tammisaarta ja ajoimme tuota pienempää tietä Snappertunan, eli "tarkka-ampujatonnikalan", läpi. Tuon reitin varrella sijaitsee myös Raaseporin linna.


Kävin täällä juuri hiljattain kahdeksankymmentäluvulla, vaikka tässä parinkymmenen kilometrin päässä tulikin asuttua neljännestä luokasta siihen, kun lähdin lukion jälkeen opiskelemaan. Jotenkin muistikuva linnasta oli, että olisi ollut melkoista ryteikköä ja että jäljellä olisi ollut lähinnä kasa kiviä. Nyt näytti paljon paremmalta.

Påfågelöga


Minun piti tarkistaa Bjursin leirintäalueen isännöitsijän kopin perhostaulusta, mikä tuo eilen mainitsemani perhonen oikein oli. No enpä muistanut. Onneksi Tammisaaren luontokeskus tuli apuun. Monellakin tavalla. Olimme leikkinentällä kun Lucasin piti päästä vessaan ja silloin tuonne päädyimme. Sitten oli Gabin vuoro käydä "öljynvaihtohuollossa". Tuo luontokeskus oli varsin lapsiystävällinen paikka. Lapsille ihan kivasti tekemistä, pehmokalaonginnasta jonkin sortin pelihuoneeseen. Lucas sai jotain uusia kavereitakin, joiden kanssa pelasi huojuvaa tornia ja pojat opettivat Lucasia kalastamaan.

Niin ja se perhonen. Luontokeskuksessa oli jonkin sortin perhostaulu:


Ja tuossahan se oli, numero 55. Taulu oli sijoitettu kaapin päälle, siten että sai hieman varvistella ja/tai hyppiä että näki mikä laji on kyseessä. Mutta onnistuihan se.


Påfågelöga. Googlaus kertoi sitten loput. Påfågel on riikinkukko ja kun siihen lisää silmän, siitä tulee Neitoperhonen.

Yllätys kuljettajan penkistä


Tällä reissulla Lohjalta lähtien annoin isäni ajaa autoa. Ensimmäinen kerta kun itse sain olla kyyditettävänä vähänkään pidempää matkaa. Paras puoli oli kuitenkin se, että kun olen tässä jo pidempään kironnut tuota kuljettajan ajoasentoa, niin nyt kun oli tarkoitus lähteä Lohjalta kohti Hyvinkäätä, niin ajoasento oli vielä huonompi. No sitten löytyi se vipu, mistä penkkiä saa liikuteltua pituussuunnassa. Aikaisemmin olen tuota joskus kokeillut, mutta tuloksetta. No vika oli taas siis käyttäjässä. Vieläkään tuo ei ole mitenkään maailman paras ajoasento, mutta ainakin nyt saa nelose päälle ilman että joutuu siirtämään kaasujalan vinoasentoon. Olisi tästä ollut hieman hyötyä jo tuossa tähän mennessä ajetun pikkaisen vajaan kymmenen tuhannen kilometrin aikana, mutta hyvä että edes nyt löytyi. Ensi kesänä sitten. 

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Papillon

12.8.2015

Vantaalle


Hieman kyytipolitiikasta johtuen suuntasimme poikien kanssa hakemaan Ukkia mukaan reissulle. Ajelimme siis Lohjan kautta ja suuntasimme Inkooseen. Kohteena oli Barösundissa sijaitseva Bjursin ulkoilualue. Täällä on joskus tullut aiemminkin käytyä, mutta vain päiväreissuilla. Nyt tultiin asuntoautoilemaan miesporukalla. Tämä aluehan on Vantaan omistama, eli kai tämä on Vantaata siinä, missä Helsinki-Vantaan lentoasema Helsinkiä.

Parkkeerauksen jälkeen  kaivettiin uimalelut naftaliinista ja lähdettiin mereen pulikoimaan. Kuulemma kuitenkin uimarannoilla oli täällä havaittu juuri sinilevää. Onneksi sitä ei ollut tuossa meidän paikkaamme lähimmällä uimarannalla. Kartasta katsastettuna täällä vaikuttaisi olevan kolme eri uimarantaa. Aika kaukana toki toisistaan, koska alue jossa vaunuja ja autoja on on varsin laaja sekin. Toivoimme paikkaa läheltä leikkipaikkaa joten saimme tästä sisääntulon lähistöltä paikan majoittautua yöksi.

Vaikea sanoa mitä meno täällä on kun kesälomakausi on kuumimmillaan, mutta nyt on varsin rauhallista. Tänäänhän taitaa monessa koulussa olla ensimmäinen koulupäivä. Ehkä siinä on syy. Meillä pojat olisi vähän kaivanneet muita leikkikavereita, mutta niitä ei nyt vaikuttanut olevan tarjolla. Pari kertaa näin ikkunasta, että joku nuori tyttö viiletti menemään, mutta taisi hänkin olla Lucasia vanhempi, eikä nähty missään leikkipaikalla tai muutenkaan tätä tyttöä.

Lenkkisauna oli tavoitteena, mutta se jäi nyt kokematta. Syy oli sellainen, että lähdimme makkaranpaistoretkelle, joka venähti vähän pidemmäksi kuin oli ajateltu. Puiden syttyminen otti aikansa. Makkarat saatiin lopulta lämpimäksi ja syötiin me vähän leipiäkin.

Amiraali?


Matkalla makkaranpaistopaikalle nähtiin jos jonknmoista perhosta, mutta yksi jäi mieleen. Ensin luulin sitä Amiraaliperhoseksi itsekin, mutta kun katsoin googlesta perhoslajit hakusanalla. Löytyi ainakin jonkinmoinen sivusto perhoslajikkeille omistettuna. Sieltäkin tuo Amiraali löytyi, mutta vaikka se näistä olikin lähinnä ehkä väritykseltään, ei se ainakaan ihan muistikuviini täsmää. Mielestäni perhosella oli siipien kärissä sellaiset silmäkuviot. Ja muutoinkin se oli ehkä mustempi. Olin lukevinani Bjursin vaunuilijoiden sivuilta että täällä olisi jokin perhoskokoelma. Ehkä sitä pitää käydä vilkaisemassa ennen kuin huomenna lähdetään, jos vaikka mysteeri selviäisi?

Tähän olisi toki hienoa laittaa kuva jos sellainen olisi, mutta kännykänkin olin jättänyt autoon, kun shortsien taskut on näissä niin huonot, että kaikki mahdollinen ja mahdoton tippuu näistä, käyttäytyi itse sitten miten tahansa.

Kotia kohti

9.8.2015


Taas on yksi mökkiseikkailu siis takana. Kivaa on ollut ja hampaidenkiristystäkin välillä pienten lasten kanssa taistellessa. Uskoisin kuitenkin että vihdoin sellaisia kesämuistoja pääsi myös tekemään mökillä, jotka lapset muistavat vielä pitkään.

Saldo


Lucas on tosiaan oppinut varsin hyvin uimaan uimakoulussa ja vaikka vanhempana pistin pojan lintsaamaan viimeiset kolme päivää. Mutta vastapainoksi onkin sitten uitu oikein urakalla. Uitu, saunottu ja uitu. Ja paistettu vähän makkaraa. Siinä tuo Mökkielämän syvin olemus on. Mikään ei siinä suhteessa kyllä ole omsata lapsuudesta muuttunut.

Lauantaina oli tarkoitus ajella kotiin siten, että Ira olisi kerinnyt töiden jälkeen hieman leipomaan äitinsä synttäreitä varten. Olimme jonkin verran aikataulusta jäljessä, mutta sinänsä tuo sopi tähän suunitelmaan ihan hyvin. Lähtö kyllä myöhästyi jonkin verran, kun päätimme käydä vielä poimimassa lisää mustikoita pakkaseen, joita kyllä oli valtavasti. Ei siellä kovin kauaa kykitty minä Ukki ja Lucas, jonka panos toki oli sellainen kuin viisivuotiaan panos joskus on, kun ämpäri oli lähes täynnä. Pitääköhän sitä ihan käynnistää toinen pakastin tämän kesän jälkeen. No vastapainoksi kotona tuli ihan mahtava sato omenoita viimevuonna ja niistä meni varmaan suurin osa hukkaankin. Tänä vuonna toiseen puuhun ei tule lainkaan ja toiseenkin tulee sellainen määrä, että on ihan laskettavissa. Lisäksi Gabriel jo verotti puusta kaksi omenaa,jolla kumma kyllä tänä vuonna on kokonaissatoon ihan merkittävä vaikutus.

Ensimmäistä kertaa...


Sellainen tuli tässä mieleen saunassa istuessa, että taitaa olla ensimmäinen kesä elämässäni jolloin en ole Pitkäjärven mökissä yhtään yötä. Tai ainakin ensimmäinen sellainen kesä jonka muistan. Toki nytkin on Mökillä oltu noin viikon verran öitä, joka on itseasiassa paremmin, kuin useana viime vuonna, mutta kaikki yöt jotka olen ollut olen nukkunut omassa pedissä tuolla ohjaamon katolla.

lauantai 8. elokuuta 2015

Sitting On The Dock Of The Bay

7.8.2015

Lip Lap



Laituria on tehty mökillä. Tämä biisi tuli mieleen laiturista, mutta nyt kun tarkemmin ajattelen tuota, niin viittaakohan tämä "dock" satamaan? Jotenkin olen aina mieltänyt mielessäni tuon laituriksi ja piti oikein katsoa nettisanakirjasta. dock näyttäisi kääntyvän seuraavasti. Eli kumpikin tulkinta nyt ainakin nimestä voidaan tehdä. Myös telakka ainakin olisi mahdollinen. Laituria puolestaan hakiessa ensimmäinen vaihtoehto on juuri tuo "dock".

Oli miten oli biisi on hieno ja laituria on tehty. Tai oikeastaan vanhaa laituria on suoristettu, koska jäiden mukana tuo on mennyt aina vaan kierommaksi ja kierommaksi. Lisäksi aikojen saatossa eroosio on tehnyt laiturille nousemisesta hankalan. Keväällä tänä vuonna kehittelin hätäratkaisun parista kotoa tuodusta kakkosnelosen pätkästä ja puolilahosta Fin-lavasta. Joku oli näemmä parannellut sitä tässä kesän aikana vaihtamall lavan tuoreempaan.

Use your optical illusion


No nyt on sitten uusi kulkusilta tehty laitruillekin. Se tehtiin hiukan "viuhkan" muotoon polun takia josta aiheutuu optinen illuusio mökille tai ainakin saunan eteen johon tuo näkyy. Raot tuossa kulkusillassa ovat toisessa päässä tuuman ja toisen tukipuun kohdalla kymmenen milliä. Sitä kun sitten tiirailee tuolta sopivasta kulmasta, niin se näyttää olevan paljon korkeammalla, kuin mitä se oikeasti on. Toki kun vanhaa laituria käytettiin osittain ja se ei ole täysin vatupassissa, koska talvet ovat sitä väännelleet ja käännelleet, ei tuo vaikka sitä kovasti suoristeltiin ihan täydellinen ole. Mutta täyttää kyllä tarkoituksensa. Lankut on kiinnitetty kaikki ruuveilla, joten jos jotakuta häiritsee, niin sen voi helposti purkaa ja koota mieleisekseen.



Vieraita tai kotiväkeä


Markka ja Jussi kävivät moikkaamassa. Heillä oli mukanaan Amira, jonka tukihenkilöitä Markka ja Jussi ovat käsittääkseni olleet joskus kun hän on ollut vaihtarina Harjavallassa? Tai näin ainakin kerrottiin kun vanhemmiltani asiasta kysyin. Ihan mukava tyttö. ja osasi ainakin vielä todella hyvin Suomea. Vähän kuten Korkeaojilla ollut "Pasi", joka oli myös Sveitsistä, kuten tämä Amirakin. En sitten tiedä johtuuko siitä että Sveitsissä on kolme virallista kieltä se että molemmat näistä Sveitsiläisistä ovat puhuneet todella hyvin Suomea. Vai ovatko vaan olleet normaalia motivoituneempia oppimaan Suomea.

Sauna lämmitettiin siis iltasella, vaikka pojat olivat jo ehtineet uimaan jo ainakin kolmeen otteeseen ja Lucasin kanssa kävimme vielä Uimalaitoksellakin. Lucas ui jo viisitoista metriä. Ainakin ehkä. Ehkä siitä syystä, että eihän tuosta varmasti näe ottiko vauhtia pohjasta. Yritettiin kahtakymmentä metriä, mutta aloin ihmettelemään, kun siinä viidetoistametrin kohdalla poika alkoi toisella kädellä raaputtamaan nenää, mutta meno ei juurikaan muuttunut. Tosin hieman katselin, että on jotenkin oudon näköistä tuo uinti jo hivenen ennen sitä. Kysyin siinä vaiheessa, että onko sulla jalat pohjassa, johon vastaus oli paljastava "joo". Mutta joka tapauksessa uimakoulu on ollut taas hyväksi ja poika ui jo jonkin verran aika hyvin. Mökin laiturin nokasta vetelee semmosia pieniä lenkkejä minun ympäri, kun olen turvamiehenä siinä lötköpötkön kanssa.

Thousand thanks

6.8.2015


Iso käsi


Kirjoittelen tätä itseasiassa lauantai-aamusta, mutta huomasin juuri että nyt on kävijöit ollut tasan tuhat. En tiedä kuinka monta niistä on omia käyntejä, varmaan valtaosa. Kiitos kuitenkin kaikille yhdessä ja erikseen, jotka ovat jotain näitä höpinöitä jaksanut lukea.

Audi kulkee


Torstai ole hieman poikkeava asuntoautopäivä. Eli auto jäi poikien kanssa mökille ja lainasin vanhempien Audia ja ajoin edes takaisin Hyvinkäälle. Syynä oli TE-toimistossa järjestetty tilaisuus jossa oli Suomen lämpöikkuna esittäytymässä ja jonkin sortin rekrytointikamppanja heillä oli käynnissä. Kävin siis haistelemassa vähän tuulia, josko sitä alkaisi lähitulevaisuudessa myymään ikkunoita.

Sinänsä tilaisuus oli sekä pettymys, että positiivinen kokemus. Positiivinen siinä mielessä, että kuulosti ihan mielenkiintoiselta ja kaikki halukkaat saivat henkilökohtaisen keskusteluajan. Ja negatiivinen siinä mielessä, että tilaisuudessa oli vain nopea esittely. Varatut ajat oli vasta ensi maantaille. Eli karrikoidusti ajoin neljä tuntia autoa puolen tunnin yritysesittelyn ja puhelinnumeron antamisen takia. Toki lopullinen panos/hyötysuhde selviää sitten tulevaisuudessa. Voihan hyvin olla että tuolla kylvettiin siemen johonkin paljon mukavampaan.

Aamulla piti herätä kuudelta. Otin vielä päikkärit varmuuden vuoksi ennen takaisin ajelua, ettei ala automatkalla väsyttämään. Audissa kun ei kuitenkaan ole sitä sänkyäkään mukana, mikä Cloussa tulee. Tämä on muuten ollut sellainen etu, mitä ei itse ollut aikaisemmin tajunnut edes ajatella. Pari kertaa tuolla Itämeren kiertoajelulla tuli tehtyä niin, että pysähdyttiin ja otin vain hieman lepoa. Nukahdin tai en kuitenkin taas jaksoi paljon paremmin ajaa. Samalla vaimo sitten mahdollisesti kävi kaupassa tai suoriteltiin jotain muuta huoltotoimenpiteitä.

Mökkeilyä


Illalla alkoi taas sääkin parantua huomattavasti ja uimavedet lämmitä uudestaan. Saunaa, uimista, makkaranpaistoa. Niistähän ne hyvä mökkireissut on tehty. Pojilla oli minun poissaollessa vielä Eevaserkku kaverina mukana menossa, joten varmasti on jotain mukavia kesämuistoja saatu aikaiseksi.


torstai 6. elokuuta 2015

Vive la France

5.8.2015


Oma urheilukenttä


Siltä se on ainakin tuntunut. Mökin lähistöllä Pitkäjärven toisessa päässä siis sijaitsee urheilukenttä. Tällä kentällä on tullut kirmattua jo pienestä asti, milloin minkäkinlaisen urheilun merkeissä. Ehdoton suositukseni myös SFC Pitkäjärvellä yöpyville. Heillehän tuo on vielä lähempänä. Tuolla reipas urheilu ja sitten uimaan järveen. Kentällä on fudismaalit ja nurmi oli oikein hyvässä kunnossa. Aikaisempina kesinä yksi suosikeista on ollut ilman muuta myös korkeushyppy, mutta nyt tuo näytti olevan lukittuna. Ei tämmöistä ollut silloin vanhaan hyvään aikaan, käpylehmien jälkeen Commodore 64 valtakaudella. En tiedä onkohan tuolla ollut ongelmana patjojen varastelijat, vai onko vaan patjat päässeet homehtumaan kun on jätetty sateensuoja pois paikoiltaan. Vai onkohan kyseessä vaan jonkin sortin protektionismi ja halutaan estää ihmisiltä hauskanpito. Vai pitääkö tuosta hauskasta nykyään maksaa?

Kentällä on käyty siis lukemattomat rankkuskabat, pikajuoksut, joskus on jopa harrastettu pyöräilyn aika-ajoja ja onpa tuolla oma kyynräpääkin mennyt sijoiltaan ambulanssikeikan arvoisesti.

Jäähalli


Jos jotain kiinostaa, niin vieressä on jäähalli, joka on huhujen mukaan myös netissä tällä hetkellä huutokaupattavana. Osta pois.

Sukulaisia Ranskasta


jalkapalloilun ja potkulautailun jälkeen kävimme vielä uimarannalla ja siitä sitten sutkautimme takaisin mökille odottelemaan vieraita. Kaisa ja Jani ja Eeva-serkku tulivat viihdyttämään Meitä poikia ja Mumia ja Ukkia. Siinä oli sitten huutoa kerrakseen koko loppu illaksi kun pojat saivat ikäistänsä seuraa. Lisäksi paikalle tulivat myös vieraat ranskanmaalta, eli Bendahanin "Mikko" ja Veronique. Heidän kanssaan siinä sitten vietettiin iltaa. Tosin itsellä osa illasta meni lapsipaimenena kuten tavallista. Se nyt vaan kuuluu tähän aikaan. Lucas tosin kasvaa ja itsenäistyy jo kovaa vauhtia ja eiköhän se Gabi sieltä perästä tule. Lisäksi mukana tuli Elon Kauko ja Eeva-Maija. Joten heitäkin tuli nähtyä.

Illalla satoi myös vansin inhottavasti ja paljon, josta syystä myös minihampurilaiset jäi grillaamatta. No ehkä myöhemmin. Huomenna olisi aikainen herätys, kun pitää lainata Isän ja Äidin Audia ja porhaltaa työnhakureissulle Hyvinkäälle ja sitten takaisin. Asuntoauto saa jäädä tänne siksi aikaa lepoon.

Niin yö siis nukuttiin poikien kanssa asuntoautossa. Eli tänä kesänä ei olla vieläkään nukuttu itse mökissä lainkaan. On täällä nyt jo muutama yö silti vietetty. Eeva-serkkua yritin saada Lucasille kaveriksi tuonne kerrossänkyyn, jossa olisivat saaneet ihan kokonaan oman huoneen. Mutta vielä ei uskaltanut, kun piti päästä isän ja äitin viereen. Lapset kyllä leikkivät päivällä pitkiäkin aikoja keskenään asuntoautossa, eli jotain kiinostusta laitetta kohtaan kyllä on.

tiistai 4. elokuuta 2015

Loppu lähenee

4.8.2015


Mökille


Vihdoinkin tuli ne kauan kaivatut kesäkelit. Nyt kun olisi tosin jo hieman syitä olla kotonakin, kuten Lucasin uimakoulut jotka ovat päivittäin vielä tämän viikon. Saa nyt nähdä kuinka monta skippaamme ainakin huomisen. Tänään matkan ajankohta suuniteltiin uimakoulun mukaan, eli poika uimakouluun 10:45, viimeiset matkavalmistelut Gabrielin kanssa ja sitten Asuntoautolla hakemaan Lucas uimakoulusta ja siitä startti kohti Kokemäkeä.

puli puli


Eipä tosiaan ole ollut montaa päivää tänä vuonna, että olisi ilman puolesta huvittanut mennä uimaan ja vielä vähemmän niitä kelejä, että vesikin olisi ollut vielä edes kohtuullisen lämmintä. Onneksi Kokemäen Pitkäjärvi, jonka toisella laidalla siis sijaitsee tuo SFC aluekin on sen verran pieni, että ei montaa aurinkoista päivää perätysten vaadi, että vesi lämpenee. Eikä ole edes hirveän syvä, joten jos kesä olisi ollut oikeasti lämmin, olisi myös koko järven vesi ihan mukavan lämmintä. Nyt on syvällä kuitenkin vielä viileämpää. Jos ei tuule, niin eiköhän tällä viikolla ihan hyvät uimakelit ole. Tänäänkään saunaa ei olisi välttämättä edes siis tarvittu. Toki se mökillä silti lämmitettiin.

Gimme s'more


Oli tarkoitus tehdä s'moreja, mutta ei nyt ihan onnistunut. Kiireessä kaupassa unohdin kaksi kolmasosaa ainesosista. Vaahtokarkit ovat ainoa mitkä tuli ostettua. Toisaalta en tiedä, mikä suklaa tuohon olisi paras varsinkaan kun en tykkää itse kovin tummasta suklaasta. Voi olla, että oikeaoppista s'morea en edes haluaisi tehdä. Olin ajatellut käyttää kekseinä ihan perus Marie keksejä ja jotain ohutta suklaata. Suklaista taas tykkään vaaleammista suklaista, jotka kaikkien mielestä ei välttämättä edes ole suklaata. No jokatapauksessa eipä tuolla ole väliä olisiko olleet oikeita, kun jäivät kaupan hyllyyn. Nyt sitten syötiin vaan tikun nokasta paahdettuja vaahtokarkkeja.

Ohessa vielä ohje miten olisi kuulunut tehdä

Toast a marshmallow and put on top of the chocolate, then a second graham cracker on top of the toasted marshmallow and squeeze and you will want "s'more".
No grillattiin me hieman perinteisempääkin suomalaista kesägrillattavaa. En ole oikein koskaan muuten ollut A-luokan makkaran kannattajia. Olen samaa mieltä Matti Näsän kanssa:


Pitkään olen ostanut kaupasta joko Campingiä tai Hiilosta, kumpi vaan on sattunut olemaan paremmassa tarjouksessa. Jos on ihan tasoissa ollut, niin ehkä olen ottanut Hiilosta. Tänä kesänä olen kuitenkin ostanut jo useamman kerran Atrillia, jonka edellisestä ostokerrasta taisi olla vuosia ja yllätyksekseni huomasin, että ainakin minulle tämä on tippunut oikein hyvin. Melkein koko kesä on siis grillattu 0,99 makkaraa, koska moisessa alessa on ollut Cittarissa koko kesän. Ei siinä on kelvannut ainakin minulle.

Antin maailma testaa


Kaiuttimet oli siis tällä reissulla ensimmäisessä testissä. Tai eihän nuo nyt uudet ole koska käytettynä ostin. Focal PC130 5,25" tuuman elementeistä siis kyse. Tällä hetkellä asennus on vielä testiasennus ja jos tuonne lopullisesti päätyvät, niin pitää tehdä vielä nätimmin ajan kanssa. Nyt oli vaan tarkoitus saada testattua, että toimiiko ääni tuolta lainkaan. Täytyy sanoa että paremmin kuin aikaisemmat jo rikki luukutetut pahviset Blaupunktit, mutta en nyt ihan sataprosenttisen tyytyväinen vieläkään ole. Nyt tuntuu että diskantteja ehkä uupuu. Ja toinen ongelma on toki vanha Ducato joka ajossa on sen verran äänekäs, että varmasti osa musiikista katoaa moottorin ja renkaiden jylinän taakse.

Asennus on siis tehty etupenkkien taakse ulko-oven vieressä olevaan syvennykseen. Eli lattialle. Paikka ei missään nimessä ole optimaalinen, mutta mihinkään näitä ei kyllä saa visuaalisesti paremmin. Kaikkialla ovat tiellä tai sitten ei kuulu mihinkään. Ovi voisi olla ainoa järkevä ratkaisu, mutta sitä en vielä ruvennut puhkomaan. Jonkinlaiset läpiviennit tuolloin pitäisi miettiä myös johdoille. Ajattelin siis että tämä on tosiaan helpoin ja siistein paikka jos vain äänenlaatu on jossain määrin siedettävä. Mietinnässä on siis edelleen. Pitänee testata vähän eri musiikeilla.

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Potkuja

Uusi harrastus


Noniin nyt on sitten pojalla uusi harrastus. Tuurissa käynnistä pojalle tuli se lopullinen kipinä, että potkulauta se on saatava. Ihan kasvatuksellisesta näkökulmasta sovittiin, että poika itse säästää rahat ja ostetaan sitten sopiva potkulauta.

Jonkin verran oli jo pojan lompakon pohjalla rahoja, mitä ei ollut onnistunut tuhlaamaan. Olisikohan pohjakassa ollut luokkaa 30 €uroa? Kotoa vietiin limupulloja joista tuli 14 €uroa lisää. Poika kävi lisäksi mumin kanssa keräämässä meille ämpärillisen mustikoita. Kysyin paljonko hän haluaa siitä palkkaa ja ilmoitti, että kympin. Vaikka todellisuudessa Mumi siis kai olikin kaikki mustikat kerännyt, niin lupasin maksaa kaksi kymppiä. Eipä nuo torilla myöskään ilmaisia ole ja työntekemistä ja rahan hankkimista ja käyttöähän tässä opetellaan.

Toissapäivänä lähdettiin sitten katselemaan josko jostain löytyisi sattumalta sopivalla alennuksella jonkinlainen potkulauta joka täyttäisi standardit. Mitän isopyöräistä ja maasto-ominisuuksilla itseään markkinoivaa poika ei kuulemma halunnut, niin suosittelin jotain tuollaista temppulautaa. Ihan siitä syystä, että näin asiasta mitään ymmärtämättömälle nuo vaikuttavat huomattavasti kestävämmiltä, kuin kaikki kokoontaitettavat ratkaisut.

Cittarissakin tuollainen olisi ollut myytävänä ja jonkinmoisella alella, mutta lopullisesti vasta tuolla Riihimäen intersportissa natsasi. Siellä oli mokomat puoleen hintaan kaupattavana. Tarpeeksi näistä en ymmärrä, että tietäisin mitä eroa on hieman alle satasen laudalla ja kahden ja puolen sadan laudalla. Nopeasti ajateltuna varmaan kaikki. Paino, laakerit ja renkaat. Geometriat ei tunnu olevan riippuvaisia hinnasta ja mitään käsitystä, ei ole mikä olisi hyvä. Annoin pojan itse siis valita kahdesta mallista, joiden ero myös minulle oli lähinnä erilaiset väritykset ja erillainen tanko. Molemmat oli Firefly merkkisiä ja toisen ovh 99 ja risat ja toinen kolmisenkymppiä kalliimpi. Molempiin pojan rahat olisi riittänyt puolella hintaa. Poika totesi kalliimpaa hienommaksi, mitä se oli myös minun mielestä, mutta isää lämmitti enemmän pojan pohdinta siitä, että hänelle jää rahaa vielä vaikka johonkin muuhun leluun jos ostaa halvemman, joten otetaan se. No se sitten otettiin. Firefly on laudan merkki. En pahemmin tiedä, mutta käsittääkseni ei mikään ihan premium merkki, mutta oletus on ettei ihan pahinta markettitasoakaan.

Perjantaina eli ostopäivänä tuo sitten koottiin ja käytiin naapuruston skeittipuistossa kokeilemassa. Keli oli sateen jäljiltä kohtuullisen liukas ja näemmä puisto on jätetty hieman oman onnen nojaan viimeiseksi pariksi vuodeksi. Paljon reikiä vaneerissa ja muutoinkin ränsistyminen kovassa käynnissä. Ensi potkut tuolla kuitenkin saatiin.



Tänään ollaan nyt sitten oltu täällä nopea Hyvinkään keskustan skeittipuistossa nopeasti laskettuna neljä tuntia. Lucas on saanut paljon uusia kavereita jotka ovat selkeästi antaneet pienemmälleen paljon neuvoja ja yksi ruuvikin jo tippui, jonka etisimiseen osallistui myös vanhempaa väkeä.



Paikka on betonista valettua ja tasaista ja on jos jonkinmoista ramppia, poolia, reiliä ja mitä näitä onkin. Lisäksi meillä on mukana myös Lucasin fillari jolla poika kävi ajelemassa tuota BMX rataa.




Asuntoauto on kyllä näin isukille täällä pelastus. Mukaan ei enää oikein uskalla mennä, kun kotimatkan saisi tehdä piipaa-autolla ja kyllähän tuossa laidalla istuskelu pidemmän päälle tylsäksi tulee. Ja kun Suomen suvikin on taas hämännyt. Aurinkohan täällä paistoi ikkunasta, mutta sortsit ja teepaita oli väärä valinta. Kylmä tuli. Autoon lämmittelemään jakeittelemään nuudelit. No tässä on siis oltu vähän kuin eväsretkellä ja kun Lucaskin kävi syömässä lounaaksi nuudelit niin sanoi, että vähän kuin leirintäalueella, mutta ei kuitenkaan.


Ongelma



Ainoa ongelma tähän asti on ollut, miten pojan saa täältä joskus pois? Tällä kertaa taitaa sadekuuro auttaa. Alkoi juuri ropisemaan. Toivottavasti poika ymmärtää tämän universumin viestin. Ainakin muut pojat näyttävät pakenevan aika nopeasti. Lucas vielä juttelee ja ottaa aikansa. Pitänee hakea poika kuivumaan...