Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mökki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mökki. Näytä kaikki tekstit

torstai 27. elokuuta 2020

Mökille mustikkaan

24-26.7.2020

Lomasession viimeinen veto

Vielä kun oli tätä lomapätkää minulla jäljellä niin poikien kanssa lähdettiin käymään mökillä. Keräsimme mustikoita ja saunoimme, koska keli ei ollut mikään kaikista lämpimin. Mökkiä sai hieman jo lämmitelläkin. Nukuimme autossa parkkipaikalla, koska oli mukava testata uutta asuntoautoa ja lisäksi silloin selviää myös mökissä vähemmällä siivouksella ja petien petaamisilla. Päivät oltiinkin melko pitkälle sitten pihalla ja saunaa lämmittämässä. Kaisa, Jani ja Eeva kävivät myös mustikoimassa ja saunomassa.  Muistikoita keräsin suoraan rasioihin ja auton pakkaseen, josta ne siirrettiin kotimatkan jälkeen suoraan kotipakastimeen.

Tuut tuut

Kotimatkalla poikkesimmen vihdoinkin katsomaan museorautatietä onkoha tuo nyt sitten Urjalassa. Helsingistä päin kun tullaan Forssan ohi tulee se pitkä suora jossa on lentokoneiden varalaskukenttä (kai) ja heti sen jälkeen peltoaukea, josta kääntyy etelään päin tie. Kesäkahvila oli valitettavasti jo kiinni, joten pulla ja jätskit jouduttiin ostamaan Forssan ABC:lta. Junia katseltiin, kun ei parempaakaan opastusta mistään saatu. Museokortti olisi ollut, mutta en sitä kenellekkään siis pystynyt näyttämään.

Saaren kansanpuisto

Kotimatkalla vielä poikettiin hyväksi todetulla uimarannalla Saaren kansanpuistossa. Gabi teki taas hyppykorkeusennätyksensä. Hyppäsi alimmalta telineeltä, eli oman arvion mukaan noin puolestatoista metrisät. Voi olla vähän allekin. Näin sii ilman mitään kellukevarusteita.

perjantai 7. kesäkuuta 2019

Sataa sataa ropisee....

24.-26.5.2019


Mökille vie yöpyjän tie

No mökkiasuntovaunuyöpymine 2019.1 suoritettu. ja toki heti perään 2019.2. Perjantaina mentiin mökille ja kun alustava suunitelma oli, että paikalle tulisi Maria-serkku perheineen, niin tilaa majatalossa ei olisi kaikille riittänyt. Joten käsky kävi, että tuokaa omat makuupaikat ja näin teimme. Lopulta kelit toki olivat sen verran ikävät, että Maria siirsi reissuaan hamaan tulevaisuuteen. Olisi ollut toki kiva nähdä, mutta ehkä ensi kerralla. 

Pirkkalan koukku

Matka suoritettiin himean pidempää reittiä Pirkkalan kautta. Koppasimme Eevan mukaan kyytiin ja suuuntasimme Sääksjärvelle.Matkalla pysähdyimme vielä herkkutankkaukselle Kiukaisten ABC:lle. Risteyksessä tuli vastaan varin hieno Flair teliakselilla. Sitä ikäluokkaa, mitä nyt on haaveissa. Yritin viittoilla vastaantulevalle, että vaihdetaanko ja siitä päätellen, että viittoi takaisin taisi olla myötämielinen ehdotukselle. Harmiksi vain ehti kadota ennen kuin sain auton käännettyä ympäri.

Sataa ja sataa ja sataa ja sataa...


Otettiin irti se mitä tuossa keleissä oli otettavissa. Eli oikeastaaan lähes jatkuvasta sateesta huolimatta mökkeiltiin minkä mökkeilimme. Saunottiin ahkerasti ja käytiin uimassa. Lucas ja Eeva uivat jo lähes loputtomiin, vaikka mieletäni vesi oli vielä aika chilliä. Gabi tyytyi polvien kasteluun. Minä kävin pulahtamassa, mutta that's it.


maanantai 15. elokuuta 2016

Base Camp Sääksjärvi

13.8.2016



Mökiltä



Aamullahan sitä heräiltiin mökiltä. Tai oikeammin sen pihamaalta asuntoautosta. Aamupalat siinä syötiin poikien kanssa ja tehtiin aamupuuhat. Siitä matka jatkui Kokemäen keskustaan Tulkkilaan, jossa oltiin tehty jonkin sortin treffit vanhempieni kanssa. Kaupassa piti vielä käydä. Meiltä ei varsinaisesti paljon muuta puuttunut kuin pojille luvatut karkkipäivän karkit...


Game on



No siitähän se sota sitten syttyikin. Ensin vietettiin aikaa leluosastolla ja sehän on sitä jatkuvaa, voidaanko ostaa tätä tai tätä kyselyä. Pääsimme lopulta kompromissiin siitä että pojat haluavat vaihtaa karkkipäivänsä pieniin hiekkalaatikkoleluihin. Gabi halusi muovisen helikopterin ja Lucas samaa sarjaa olevan avoauton. No ne lopulta ostettiin, paitsi että Lucas viime hetkillä siinä kassajonossa päättikin vaihtaa vielä karkkeihin. Ehkä itsekin olin tilanteessa liian ehdoton. Olisi pitänyt varmaan hypätä jonosta pois ja jonottaa uudestaan. Ja keskustella asiasta. No lopputulos oli itkupotkuraivarit jotka kestivät lähemmäs tunnin ja tavaroita lenteli melkoisesti asuntoautossa. Lopulta herra rauhoittui ja sovittiin, että hän saa käydä kysymässä voiko auton vielä vaihtaa karkkipussiin. Tämäkin on sinänsä varmasti arvokasta oppia, kun pääsee kysymään kassaneidiltä moista ja ennen kaikkea tekee sen itse. Näin ainakin ajattelin.


Sääksjärvi here we come



No tämähän lopulta rauhoitti tilanteen ja pääsimme jatkamaan kohti uutta perusleiriä Sääksjärvelle.  Perille päästyämme parkkeerasimme auton samalle paikalle, kuin olemme parkkeeranneet Kusiaisen saareen mentäessä, eli ihan naapuritontilla tuo nyt hankittu mökki on.


Perille päästyämme vieraitakin oli. Eli naapurustossa Mökkiään pitävät Anna-täti ja Jysky-setä. Jotka käsittääkseni ovat ansioituneet tässä mökin hankkimisprojektissa. Puskaradion kauttahan tämä mökki vanhemmilleni kulkeutui, eikä ollut missään vaiheessa julkisessa myynnissä. Ja mikäs sen mukavampaa kun nähdä mökillä ollessa serkkuja, tätejä ja setiä ja jos vaikka nuo pikkuisetkin tutustuisivat tällä tavoin paremmin pikkuserkkuihinsa, jotka tuolla Annan ja Jyskyn mökillä kuitenkin aika ajoin vierailevat.


Työsiirtola?



Monelle suomalaiselle mökki tuntuu olevan jonkin sortin työsiirtola, jossa käydään tekemässä sitten vielä lisää töitä, kun lomalla ei ole mitään tekemistä. Sinänsä itse olen myös vankkumaton löhöilykulttuurinkin kannattaja, mutta tällä uudella mökillä on asioita jotka vaativat hieman kehittämistä. Paikalla ei olla kauhean paljon ilmeisesti viime vuosina vietetty aikaa, mikä näkyy polkujen umpeen kasvamisena ja yleisenä pusikoitumisena. Monta perusasiaa on todella hyvällä tolalla ja jotain asioita on mitkä vaativat pikkaisen laittamista.


No työthän aloitettiin saman tien. Jysky tuli naapurista vielä kunnon siimaleikkurin kanssa ja ajeli pahimpia heinikoita pois sekä mökin läheisyydestä, poluilta, että ajotieltä. Janin kanssa alettiin kaivaa talon ympäristöä, jotta ilma vaihtuisi mökin alta. Maa-aines oli eroosion takia ilmeisesti pikku hiljaa valunut mäkin alimpia lautoja vasten ja tuo ilmarako piti kaivaa uudestaan esille.


Mökin takaa kaadoin myös puita ja polkujen varsilta ihan lähimpiä puita ja pensaita. Samalla kävin raivaamassa tuon parkkipaikalle tulevan tien reunustavien puiden tielle kurkottavat oksat, jotta pääsisin asuntoautollakin tuonne perille...


...No en päässyt...



Saunassa toki kävin ensiksi ja sauna osoittautuikin varsin tilavaksi ja löylytkin olivat hyvät. Ehkä hieman tehoa kiukaaseen lisää tai kovempi lämmitys voisi olla kokeilulistalla. Toisaalta nyt lämpö tulee mukavan lempeästi. Kahdella aikuisella miehellä ja kahdella lapsella tilaa jäi vielä toiselle mokomalle. Tilaan on sekä saunassa, että lauteilla todella hyvin mökkisaunaksi. Laskeskelin siinä saunan tilavuutta ja tuollainen silmämääräinen arvio saunan kooksi oli noin 4x3 metriä.


Niin ja mihin en päässyt. No saunan jälkeen lähdin hakemaan jotain asuntoautosta ja päätin siinä saappaat jalassa ja pelkkä pyyhe päällä lähteä ajamaan autoa tuonne parkkipaikalle. Ihan täyttä varmuutta ei ollut saanko käännettyä autoa, jonka toki arvioin aika katastrofaaliseksi tilanteeksi, koska tien vieressä oli muutama mojova kivi ja muutama puu aika lähellä. Kapein paikka on heti alussa,, jossa toisella puolella täysikasvuisen(toistaiseksi tunnistamattoman puulajin) puun runko ja toisella puolella vajaa puolimetriä korkea lohkareen yläosa (siirtäminen ilman väkivaltaista hajottamista lienee mahdotonta). Siitä ajoin hyvin tarkasti ja pääsinkin etenemään ja lähdin kiihdyttämään mäkeä ylös... Kunnes mutkan jälkeen auto alkoi sutia. Ensimmäinen kerta kun itse törmään tilanteeseen josta on tullut karavaanarien keskustelupalstoilta luettua, eli etuvetoisen asuntoauton ongelmallisuuteen liukkailla. Talvella kun ei ole tullut matkailtua.


... No niin...



Siinä sitä oltiin. Jumissa rinteessä. Jarrut pohjassa. Kännykkää siinä rupesin miettimään, että voisin soittaa apua  jos joku vaikka ohjaisi minua peruuttamaan. Mutta kännykkähän oli mökissä laturissa. Siinä sitten tööttäilin hetken yksikseni. Ei ristin sielua. En nyt kehdannut silti ihan - - - . . . - - - hätäsignaaliakaan tööttäillä ihan vielä. No sitten ei muuta kuin peruuttamaan hyvin varovasti ja kun normaalisti joutuu luottamaan peileihin, niin nyt mentiin ihan vaan tuurilla ja huonolla muistilla. Sen verran alemmaksi pääsin, että uskalsin jättää auton käsijarrun varaan ja kiiruhtaa viemään renkaiden alle kiilat. Ja sitten hakemaan mökistä apua. Niin ja autoa luonnollisesti en uskaltanut sammuttaa, kun mystiset käynnistysvaikeudet taas vaivasivat ennen parkin vaihtoa. Isä ja Jani tulivatkin sitten auttamaan. Siinä hetken yritettiin uudestaan ylöspäin ja sitten melkoisen kauan sitä että auton sai siten että pääsi peruuttamalla edes pois. Lopulta tuo toki onnistui ja semmoinen puolentoista tunnin projekti saappaat jalassa ja pyyhe päällä kulminoitui siihen, että parkkeerasin samaan paikkaan mistä lähdinkin.


Kylmä yö



Niin lähtöhuumassa unohtui tältä reissulta jotain .Minun peitto. Menin sitä hakemaan makuuhuoneesta melkein viimeisenä asiana, mutta ilmeisesti päätinkin ottaa pelkän iPadin peiton sijaan. Henkisestihän iPdi tuotti kyllä kaivattua lämpöä, mutta kyllä jälkimmäisenä yönä oli hivenen kylmä. Ja kun Gabriel taas ei halunnut pitää sukkia eikä välillä omaa peittoakaan, niin siitäkin tuli raivari jos toinenkin, kun yritin neljän aikaan selittää, että täällä nyt vaan on niin kylmä että kyllä laitat peiton päälle.


Yksi kesän projekteista on ollut peittojen hankkiminen, asuntoautoon, mutta nyt ei oikein enää kannata. Ehkä ensi keväänä sitten. Nythän niille pitäisi jostain keksiä heti joku varastointipaikka talvea varten.


Rio 2016



iPadilta tuli tällä reissulla taas valvottua olympialaisia varsinkin yöllä, kun lapset olivat jo nukahtaneet. Pikkaisen kun olisi isompi ruutu, niin ei tarvitsisi edes miettiä televisiota ainakaan suomessa matkaillessa. Datasiirto Keski-Euroopassa lienee 4g:llä tosin niin kallista, että pidemmän päälle niillä reissuilla jokin toinen vaihtoehto voisi olla validimpi.


Summa summarum



Kaiken kaikkiaan siis tapahtumarikas reissu. Ja kerkesi tapahtua kaikkea jännää. Ja lopulta kaikki tuli ehjinä takaisin, autokin. Mökillä on vielä tutkittavaa ja kehitettävää vaikka millä mitalla. Seuraavana reissuna saattaisi olla Venetsialaisten aikaan. Jos saisi vaikka ampua raketteja, vai onko se vaan merenrantalaisten juttuja? Silloin mentäneen kyllä tavallisella autolla, kun majoitusongelmaa ei pitäisi olla, kun Kaisat on varanneet matkan Ruattiin.

tiistai 4. elokuuta 2015

Loppu lähenee

4.8.2015


Mökille


Vihdoinkin tuli ne kauan kaivatut kesäkelit. Nyt kun olisi tosin jo hieman syitä olla kotonakin, kuten Lucasin uimakoulut jotka ovat päivittäin vielä tämän viikon. Saa nyt nähdä kuinka monta skippaamme ainakin huomisen. Tänään matkan ajankohta suuniteltiin uimakoulun mukaan, eli poika uimakouluun 10:45, viimeiset matkavalmistelut Gabrielin kanssa ja sitten Asuntoautolla hakemaan Lucas uimakoulusta ja siitä startti kohti Kokemäkeä.

puli puli


Eipä tosiaan ole ollut montaa päivää tänä vuonna, että olisi ilman puolesta huvittanut mennä uimaan ja vielä vähemmän niitä kelejä, että vesikin olisi ollut vielä edes kohtuullisen lämmintä. Onneksi Kokemäen Pitkäjärvi, jonka toisella laidalla siis sijaitsee tuo SFC aluekin on sen verran pieni, että ei montaa aurinkoista päivää perätysten vaadi, että vesi lämpenee. Eikä ole edes hirveän syvä, joten jos kesä olisi ollut oikeasti lämmin, olisi myös koko järven vesi ihan mukavan lämmintä. Nyt on syvällä kuitenkin vielä viileämpää. Jos ei tuule, niin eiköhän tällä viikolla ihan hyvät uimakelit ole. Tänäänkään saunaa ei olisi välttämättä edes siis tarvittu. Toki se mökillä silti lämmitettiin.

Gimme s'more


Oli tarkoitus tehdä s'moreja, mutta ei nyt ihan onnistunut. Kiireessä kaupassa unohdin kaksi kolmasosaa ainesosista. Vaahtokarkit ovat ainoa mitkä tuli ostettua. Toisaalta en tiedä, mikä suklaa tuohon olisi paras varsinkaan kun en tykkää itse kovin tummasta suklaasta. Voi olla, että oikeaoppista s'morea en edes haluaisi tehdä. Olin ajatellut käyttää kekseinä ihan perus Marie keksejä ja jotain ohutta suklaata. Suklaista taas tykkään vaaleammista suklaista, jotka kaikkien mielestä ei välttämättä edes ole suklaata. No jokatapauksessa eipä tuolla ole väliä olisiko olleet oikeita, kun jäivät kaupan hyllyyn. Nyt sitten syötiin vaan tikun nokasta paahdettuja vaahtokarkkeja.

Ohessa vielä ohje miten olisi kuulunut tehdä

Toast a marshmallow and put on top of the chocolate, then a second graham cracker on top of the toasted marshmallow and squeeze and you will want "s'more".
No grillattiin me hieman perinteisempääkin suomalaista kesägrillattavaa. En ole oikein koskaan muuten ollut A-luokan makkaran kannattajia. Olen samaa mieltä Matti Näsän kanssa:


Pitkään olen ostanut kaupasta joko Campingiä tai Hiilosta, kumpi vaan on sattunut olemaan paremmassa tarjouksessa. Jos on ihan tasoissa ollut, niin ehkä olen ottanut Hiilosta. Tänä kesänä olen kuitenkin ostanut jo useamman kerran Atrillia, jonka edellisestä ostokerrasta taisi olla vuosia ja yllätyksekseni huomasin, että ainakin minulle tämä on tippunut oikein hyvin. Melkein koko kesä on siis grillattu 0,99 makkaraa, koska moisessa alessa on ollut Cittarissa koko kesän. Ei siinä on kelvannut ainakin minulle.

Antin maailma testaa


Kaiuttimet oli siis tällä reissulla ensimmäisessä testissä. Tai eihän nuo nyt uudet ole koska käytettynä ostin. Focal PC130 5,25" tuuman elementeistä siis kyse. Tällä hetkellä asennus on vielä testiasennus ja jos tuonne lopullisesti päätyvät, niin pitää tehdä vielä nätimmin ajan kanssa. Nyt oli vaan tarkoitus saada testattua, että toimiiko ääni tuolta lainkaan. Täytyy sanoa että paremmin kuin aikaisemmat jo rikki luukutetut pahviset Blaupunktit, mutta en nyt ihan sataprosenttisen tyytyväinen vieläkään ole. Nyt tuntuu että diskantteja ehkä uupuu. Ja toinen ongelma on toki vanha Ducato joka ajossa on sen verran äänekäs, että varmasti osa musiikista katoaa moottorin ja renkaiden jylinän taakse.

Asennus on siis tehty etupenkkien taakse ulko-oven vieressä olevaan syvennykseen. Eli lattialle. Paikka ei missään nimessä ole optimaalinen, mutta mihinkään näitä ei kyllä saa visuaalisesti paremmin. Kaikkialla ovat tiellä tai sitten ei kuulu mihinkään. Ovi voisi olla ainoa järkevä ratkaisu, mutta sitä en vielä ruvennut puhkomaan. Jonkinlaiset läpiviennit tuolloin pitäisi miettiä myös johdoille. Ajattelin siis että tämä on tosiaan helpoin ja siistein paikka jos vain äänenlaatu on jossain määrin siedettävä. Mietinnässä on siis edelleen. Pitänee testata vähän eri musiikeilla.