Näytetään tekstit, joissa on tunniste Saaren kansanpuisto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Saaren kansanpuisto. Näytä kaikki tekstit

torstai 27. elokuuta 2020

Uimapäivä

 15.8.2020

Aamulla laitettiin aamupalaa ja pojat pelaili kännyköillä. Leirintäalueella naapurina samalla kääntöpaikalla oli vanha Mersu kuorma-auto, joka oli selvästi rakkaudella entisöity ja jonka lavalla oli pieni ja siisti asumustila. Varsin mukavan oloinen pariskunta sillä reissasi ja heidän kanssaan tuli juteltua. Muutoin leirintäalue nyt ei vaikuttanut miltään erikoisen hienolta paikalta. Tuskin leirintäalueelle tullaan toiste. ravintola/kahvila ainakin näin kivalla säällä oli puolestaan ihan kiva. Veneitä meni jonkin verran ohi, joukossa yksi kappale höyryveneitä. Lisäksi parkkipaikka täyttyi rättäreistä, joilla oli selkeästi jokin kokoontumisajo. Lapset söivät lasten hampurilaisateriat, jotka maksoivat vitosen kappale ja olivat ihan ok varsinkin hinta-laatusuhteeltaan. Nykyäänhän vitosella ei oikein mitään enää saa.

Uinti 1.

Koska keliksi oli luvattu lämmintä ja jopa hellettä ajatus oli mennä uimaan Saaren kansanpuiston uimarannalle. Siinähän on kaksi eri järveä lähempänä kuin kivenheiton päästä. Kannas lienee kapeimmillaan luokkaa viisi metriä. Lisäksi paikalla on pojille sopiva hyppypaikka, jossa on ehkä vähän päälle metrin hyppypaikka, josta Gabi hyppäsi siis viime viikolla ensimmäistä kertaa ja lisäksi ”kakkonen” ja ”kolmonen” joista Lucas tykkää hyppiä. Lucasilla oli kova yritys kerätä rohkeutta pää edellä hyppyyn kakkosesta, mutta vielä ei tullut suoritusta. Kerran kuulemma hyppäsi, kun en ollut katsomassa, mutta ei suostunut hyppäämään uudestaan, joten taisi olla vaan tarina. En tiedä onko joka lauantainen juttu, mutta kun menimme tuonne, niin tienvierusparkki oli täyttynyt kirpparimyyjistä ja parkkipaikkakin oli ihan tupaten täynnä. Ja juuri kun löytyi parkkipaikka mihin olisimme mahtuneet joku täti juoksi siihen seisomaan. Hetken aikaa ”keskustelimme” asiasta, ennen kuin hän suostui väistymään, että voisimme parkkeerata automme.

Uimassa vietettiin lähemmäs viisi tuntia yhteensä. Lucasille taisi kasvaa jo kidukset. Välillä Gabin kanssa haettiin autosta grillattavaa ja grillasimme nuotiopaikalla päivällisen. Vaikka tuota Venesillan leirintäaluetta en erityisemmin suosittele, niin tätä uintipaikka suosittelen lämpimästi. Hyvä uimiseen ja parkkipaikalla käsittääkseni voi yöpyä ja yöpymistä aikovia tulikin, kun olimme lähdössä pois. Lisäksi tuolla on ihan tunnelmallisen oloinen maja, josta ainakin viikonloppuna saa sapuskaa noutopöydästä. Vaikuttaa päällisin puolin ainakin ihan pätevältä paikalta, vaikka en olekaan maistanut.

Uinti 2

Parkkipaikalle yöpyjien kanssa juttelin ja he kertoivat että että Räyskälän kentän lähellä on järvi nimeltä Iso-Melkutin, jossa on kirkasta vettä ja suosittelivat sitä. Kertoivat kyllä, että väkeä oli ollut tosi paljon, eikä parkkipaikkaa ollut saanut. Suuntasimme tuonne ihan mielenkiinnosta ainakin katsomaan. Ja parkkipaikkakin löytyi, koska oli jo oikeastaan alkuilta. Meinasimme ensin vain kävellä paikalle, mutta otimme kuitenkin uikkarit mukaan varoiksi ja se kannatti. Otimme toiset uinnit kristallinkirkkaassa järvessä ja pojat eivät suostuneet tulemaan pois, vaikka moneen kertaan varoitin, että jos ei nyt tulla, niin karkkipäivän karkkeja ei ehditä ostaa. No kävelymatkalla asuntoautolle Gabilta pääsi itku aiheesta, kun tajusi ettei enää ehditä, vaikka moneen kertaan siinä kertoi, ettei aio kyllä luovuttaa vaan aikoo yrittää ehtiä.

Räyskälän lentokenttä

Parkkiin päätimme jäädä Räyskälän lentokentän parkkipaikalle. Ajattelin että siellä olisi huomenna jotain purjelentonähtävää ja ravintolakin näyttää olevan, josko vaikka jotkut pikku herkut aamu palan jälkeen ennen kotimatkaa. Iltapuhteeksi katsoimme herkkusieniliigan viimeisen neljännesfinaalin Lyon – Manchester City, jonka Lyon voitti 2-1.

Voi Barca

 14.8.2020

Koronakesä oli, tuli ja kohta täytyy sanoa jo, että meni. Moneen asiaan vaikutti, mutta toisaalta siinä mielessä ei vaikuttanut, että tuli kuitenkin tehtyä sellaisia kesäjuttuja, mitä olisi muutenkin ihan saattanut tehdä ja joita oli kiva tehdä. Tauti on ainakin toistaiseksi myöskin karttanut meitä, mikä on kiva asia ja toki sen eteen on itsekin pyritty jonkin verran tekemään töitä. Joitain tapahtumia on jäänyt osallistumatta ja osittain lomakohteitakin on valittu sen perusteella, ettei ihan pahimpiin ryysiskohteisiin mentäisi. Selkeimmin tämä on vaikuttanut siihen, että ainakin alun perin oli ajatus kesälomareissusta Ruotsiin. Ja Tegneliläisittäin eläneeseen maahan emme nyt halunneet matkustaa tänä kesänä. Baltia olisi voinut ollakin vaihtoehto, mutta toisaalta kun kerran kotimaassakin on vielä paljon näkemistä ja kokemista, niin valitsimme vain täällä pysymisen. Ja toisaalta jos olisimme olleet ulkomailla, olisi kesän suurin muutos tällä rintamalla, eli uuden auton hankinta jäänyt vielä todennäköisesti tekemättä.

Miksi nyt tällainen haikea postaus ja retrospektiivi niin nyt on omat sovitut kesälomat loppumetreillä. Tai kun tälle matkalle lähdettiin, niin lomapäivät ovat varsinaisesti ohi ja vain viikonloppu enää edessä. Koulut alkoivat tällä viikolla mikä asetti omat rajoituksensa matkustamiselle. Ja nyt viikonloppuna oli siis kiva lähteä johonkin. Säästä oli myös luvattu poikkeuksellisen lämmintä, joten jonkinlainen uimapaikka oli haaveissa. Tuo Saaren kansanpuiston uimaranta oli yksi houkuttelevista vaihtoehdoista ja sen otinkin tavoitteeksi.

Venesilta

Tästä leirintäalueen ohi oli ajettu muutamaankin otteeseen, joten ajattelin että voisihan tuon käydä kokeilemassa. Ravintola ainakin näytti idylliseltä.  Saavuimme paikalle noin kahdeksan aikaan ja täyttä oli. Paikkoja ei vaikuta olevan kauhean paljon. Mökkejä tuntuu olevan melkein yhtä paljon. Saimme kuitenkin majoittua saunan vieressä olevalle parkkipaikalle/kääntöpaikalle ja sähköihinkin oli mahdollisuus.

Itse alue ei kyllä kovinkaan paljon vakuuttanut. Saunat jäi tosin kokematta ja iltakin oli tuulinen ja sitä kautta vaikka aurinkoinen niin hieman viileämpi. Mökkien edustoilla oli jokaisella oma grillipaikka, jossa ihmisiä oli grillaamassa, joten yleinen grillipaikka oli käyttämätön, eikä siellä ollut puitakaan. Loppuillasta, kun poikien kanssa olimme jo menneet yövalmistelupuuhiin, joku kyllä löysi sinne puita, joten olisi siellä pystynyt sitten makkarat paistamaan, mutta se oli meille jo myöhäistä.

Voi Barca

Illasta katsottiin pädiltä kun Bayern möyhensi Barcelonan. Näin ylivoimaista esitystä en muista huipputasolta, muuta kuin Brasilia – Saksa ottelun Brasilian kotikisoista. Vaikka Barca saikin kaksi maalia, niin eivät olleet missään vaiheessa ottelua pelissä mukana. Tulokset olisivat voineet olla vieläkin rumemmat. Selostaja kertoi, että viimeksi Barcalle on tehty seitsemän maalia missään kilpailussa vuonna 1949. Mutta kun kahdeksas maali tuli, eio maininnut enää mitään. Joko tietoa ei löytynyt tuohon lähetykseen tai sitä ei koskaan ole tapahtunut aiemmin. 8-2 oli siis lopputulos.

Mökille mustikkaan

24-26.7.2020

Lomasession viimeinen veto

Vielä kun oli tätä lomapätkää minulla jäljellä niin poikien kanssa lähdettiin käymään mökillä. Keräsimme mustikoita ja saunoimme, koska keli ei ollut mikään kaikista lämpimin. Mökkiä sai hieman jo lämmitelläkin. Nukuimme autossa parkkipaikalla, koska oli mukava testata uutta asuntoautoa ja lisäksi silloin selviää myös mökissä vähemmällä siivouksella ja petien petaamisilla. Päivät oltiinkin melko pitkälle sitten pihalla ja saunaa lämmittämässä. Kaisa, Jani ja Eeva kävivät myös mustikoimassa ja saunomassa.  Muistikoita keräsin suoraan rasioihin ja auton pakkaseen, josta ne siirrettiin kotimatkan jälkeen suoraan kotipakastimeen.

Tuut tuut

Kotimatkalla poikkesimmen vihdoinkin katsomaan museorautatietä onkoha tuo nyt sitten Urjalassa. Helsingistä päin kun tullaan Forssan ohi tulee se pitkä suora jossa on lentokoneiden varalaskukenttä (kai) ja heti sen jälkeen peltoaukea, josta kääntyy etelään päin tie. Kesäkahvila oli valitettavasti jo kiinni, joten pulla ja jätskit jouduttiin ostamaan Forssan ABC:lta. Junia katseltiin, kun ei parempaakaan opastusta mistään saatu. Museokortti olisi ollut, mutta en sitä kenellekkään siis pystynyt näyttämään.

Saaren kansanpuisto

Kotimatkalla vielä poikettiin hyväksi todetulla uimarannalla Saaren kansanpuistossa. Gabi teki taas hyppykorkeusennätyksensä. Hyppäsi alimmalta telineeltä, eli oman arvion mukaan noin puolestatoista metrisät. Voi olla vähän allekin. Näin sii ilman mitään kellukevarusteita.