2.6.2015 - 5.6. 2015
Talviturkki
Ensimmäiset kaksi yötä vietimme Sukulaistemme mökin parkkipaikalla ja tutustuimme lähialueeseen keskiviikkopäivällä pistoreissulla. Harmiksemme kelit vaan eivät tällä reissulla suosineet lainkaan. Tuulista, kylmää ja jatkuvasti sadekuuroja. Se oli se mitä Suomen kesä tälle reissulle tarjosi. Paremminkin olisi voinut sattua, mutta oli silti ihan hauskaa. Ja vaikka vesi oli vieläkin niin kylmää, että jalkoja särki kun hetken rantavedessä seisoskeli, niin silti saunan innoittamana tuli talviturkkikin heitettyä. Tai kuten Lucas asian muotoili, "Kun oltiin kuopiossa, niin Ukki sai talviturkin." Kävimme asiasta perinpohjaisen keskustelun, kummin päin tämä talviturkki nyt sitten menee ja ei auttanut. Hävisin tämän väittelyn, vaikka salaa aionkin pitää omasta näkökannastani kiinni.
Tervossa oli oikein mukavan oloinen paikka nimeltä Lohimaa. Varsinaisesti en ole kova kalastaja, koska luonteeseeni ei sovi istuskella paikallaan hiljaa pidempiä aikoja, mutta täällä oli koskesta eristetty lampi, jossa oli viljeltyä kalaa niin paljon, että ongella näytti nousevan helpsoti saalista. Eikä hintakaan päätä huimannut. Olisiko ollut 12 tai 13 euroa kilo. Lisäksi noin tunnin odottelulla ja kahdella eurolla kalan sai joko savustettuna tai loimutettuna ja olisiko listalla ollut vielä joku fileointikin. Valitettavasti jälleen oli meteorologit meitä vastaan ja juuri kun haimme ongen Lucasin kanssa alkoi satamaan ja kohtahan taivas aukeni toden teolla. Luontoa ei ollut niin paljoa ainakaan minulla, että olisin jäänyt tuonne sateeseen mieluummin, kuin että hakisin saaliini Citymarketin matalikolta. Toki Lohimaassa oli lounasravintola, josta ainakin näin kesäaikaan sai kohtuuhintaistalohiruokia. Annokset taisivat kustantaa 8,90€ eli aika perus lounasravintolahinta. Muutoin ei mitään valittamista, mutta itse vaihtaisin muovihaarukat ja veitset oikeisiin, lusikat lohikeittoon sentään oli metallia.
Ensimmäinen yö leirintäalueella
Torstaista perjantaihin olimme Kuopiossa Rauhalahden leirintäalueella. Taaskaan säät eivät olleett puolellamme, vaikka ajoittain aurinko näyttäytyikin. Leirintäalueella oli muutoinkin varsin hiljaista ja lapsilla ei mitenkään erityisen paljon löytynyt leikkikavereita eikä muutenkaan siellä säiden takia niin paljon voitu tehdä. Illalla kävimme Rauhalahden kylpylässä, joka kyllä maistui kaikille vesipedoille. Sinänsä tällä kertaa rahalle ei tullut siis niin paljon vastinetta, koska todellisuudessa vain yövyimme paikalla, mutta olihan tuo mukava testata, varsinkin kun tuota Rauhalahtea on ihan kehuttukin. Varmasti riemu olisi ollut ihan eri sfääreissä, jos olisi ollut hellettä ja järvi jo lämmin.
Kuopion nähtävyyksistä tuli katsastettua lähinnä Puijon torni ja tori keskustassa.
Kuopiossa tuli käytyä myös Caravan Larvannolla kyselemässä vähän teknistä apua ja katselemassa muutenkin paikkoja. Silloin havaitsinkin että pihahan oli täynnä uudempia saman valmistajan , eli Niessmann Bischoffin valmistamia autoja. Kysyin asiasta ja ilmeisesti tuovat näitä nykyään maahan. Ihan mielenkiintoinen tieto ja kun kerroin minkälainen auto itsellä on, niin kertoivat että heillä on hyvät kontaktit tuohon valmistajaan ja tarvittaessa heidän kauttaan saa tietoa mahdollisista varaosista.
Kuopiossa tuli käytyä myös Caravan Larvannolla kyselemässä vähän teknistä apua ja katselemassa muutenkin paikkoja. Silloin havaitsinkin että pihahan oli täynnä uudempia saman valmistajan , eli Niessmann Bischoffin valmistamia autoja. Kysyin asiasta ja ilmeisesti tuovat näitä nykyään maahan. Ihan mielenkiintoinen tieto ja kun kerroin minkälainen auto itsellä on, niin kertoivat että heillä on hyvät kontaktit tuohon valmistajaan ja tarvittaessa heidän kauttaan saa tietoa mahdollisista varaosista.
Ottaako tohtori pähkinöitä?
Varsinainen syy retkellemmehän oli mennä katsomaan äitini promootiota. Näin ainutlaatuista tilaisuutta, piti päästä toki seuraamaan, vaikkakin tiedossa oli, että kun on kaksi pientä mukana, niin itse tilaisuuteen ei ole mitään asiaa. Pääsimme onneksemme kuitenkin seuraamaan pingviinikulkuetta, jonka joukossa myös Mumi likkui. Tämän lähemmäksi siis ei tällä kertaa päästy, mutta sentään tämän verran.
Apulaitehihna
Apulaitehihna vaihdettiin samalla kun vaihdettiin jakopään hihna ja tuo apulaitehihna alkoi jonkin aikaa myöhemmin vinkua käynnistyksen jälkeen ja lakkasi hyvin pian. Pikkuhiljaa tämä paheni ja sain vihdoin käytyä tämän hoitamassa kun palasimme reissulta. Paikallinen AD autohuolto hoiti asian seuraavana päivänä, joka oli varsin mukavaa, eikä kustannuskaan niin hirveä ollut ja olisi selvinnyt halvemmalla, jos olisi heti tajunnut käydä hoitamassa ammattilaisella sen sijaan, että olisi kartoittanut omia mahdollisuuksia tuon kiristämiseen. Ilmeisesti tuo kiristys ei ole mitenkään erityisen vaikea homma, mutta auton alle olisi päästävä kunnolla, jotta pohjapanssarin saisi pois tieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti