sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

Coronaseikkailu Episode II. Vesa! Missä on se Vesa!



12.7.2020


Kaksi päivää


Gabi muistuttelee useaan kertaan päivässä, kuinka vähän on enää aikaa hänen synttäreihinsä. Hyvä niin. Siitä saa kuulla kaikki tuntemattomatkin, jotka Gabi saa juttelemaan jostain asiasta.

Aamupäivällä pojat kävivät taas apinakeinussa ja uimassa pulahtamassakin. Itse en tällä kertaa jaksanut kastua jostain syystä, vaikka sää olikin jopa ihan hieno, joskaan ei mitenkään äärimmäisen lämmin. Tuultakin oli jonkin verran varsinkin rannassa. Kaiken kaikkiaan sää kyllä pääsääntöisesti suosi tänään. Nyt tätä kirjoittaessani yhdentoista maissa illalla sataa ja aika rankastikin, mutta tämä alkoi vasta ihan juuri ja vielä hetki sitten paistoi ihan aurinkokin.

Tivoliiin


Kalajärveltä suuntasimme Vesan miljoonativoliin. Tivoli oli toki ilmainen, mutta varsinkin päivällä ihan jonoa oli melkoisen paljon. Ilmeisesti nälkä tuli kaikille myös yhtä aikaa meidän kanssa, koska kaikki ruokapaikatkin olivat ihan tupaten täynnä. No meillä nyt ei ollut mihinkään kiire. Keskiseltä ostin neljä Lion suklaapatukkaa ja pussillisen salmiakkia. Kävimme myös Vesa Burgerissa. Otin Jättijuustoburgerin. Ei ehkä mielestäni pärjännyt ketjupaikoillekaan vaikka oli samoissa hinnoissa tulimme syömään parkkipaikalle omaan autoon, kun ravintola vaikutti niin täydeltä. Ennen sulkemista käytiin vielä Tivolissa ja siellä oli silloin paljon mukavampi jonotilanne. Käytiin vielä Lucasin kanssa Tribe nimisessä kieputtimessa, joka oli kyllä varsin mukava ja oli ihan vauhdikaskin. Viime vuonna Kouvolan Tykkimäellä kohtasin pitkästä aikaa voittajani huvipuistolaitteissa. Ketjukaruselli, joka nousi älyttömän korkealle. Se vaan ei ollut mun juttu. Tämä oli omalla tavallaan hurjempi, mutta ainakin minulle ketjukarusellit on aina vaikuttaneet vähän pelottavilta ja Sketchyltä kuten ainakin amerikanenglantilainen sanoisi. Tämä oli puolestaan hyvä. Semmoinen kieputin joka lopulta kieputteli pää alaspäinkin. Lopulta alkoi tuntua, että nyt ei enää tiedä miten päin sitä oikein ylipäätään on.

Entäs sitten?


Väki oli aika puhki tuon jälkeen. Itse olisin saattanut jäädä vaan parkkiin tai ajaa Kuortaneelle uimarannalle. Mutta minulle suositeltiin vahvasti että ajaisin auton Onnelaan puolen kilometrin päähän. Paikkoja oli vielä ihan kivasti jäljellä ja päädyimme ”uudelle puolelle” vaikka ensin tarjosiki paikkaa kaukaa vanhalta puolelta. Toivoin jotain mahdollisimman läheltä vaan, niin sitten ymmärsi ehdottaa tuota uutta puolta, joka logistisesti olikin varsin hyvä ratkaisu. Suosittelen.

Gabin kanssa kävimme saunomassa ja pulahtamassa jokeen, jossa oli kyllä kylmintä vettä pitkään aikaan. Sitten paistoimme grillipaikalla makkarat ja tulimme autolle ja iltasadun jälkeen Gabi nukahti saman tien. Lucas vielä mielellään lukisi kirjaa, mutta komennettiin juuri nukkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti