torstai 7. heinäkuuta 2016

Sukulointia

2.7.2016



Tänään oli vihdoin se päivä jota oli jo melkein kaksi viikkoa odotettu. Kiitokset jo heti kärkeen järjestelyistä Aapolle, Hannalle, Aukustille, Tuurelle ja Topiakselle. Oli mukavaa vaikka osanottajia ei ollutkaan niin paljon kuin olisi voinut olla. Syynä varmaankin juurikin tuo lyhyt varoitusaika ja kun tässä on parhainta loma-aikaa niin monella oli jo suunniteltuja menoja. Paikalle pääsi serkuksista neljä kappaletta perheineen tai meidän osalta puoliperheellä.


Ostoksille



Aamu herättiin tosiaan vielä Kusiaisen saaresta ja aamupäivällä murkinoitiin ja saunottiin ja uitiin. Siitä sitten veneellä takaisin rantaan ja asuntoautolla Tulkkilaan kauppaan. Olin lupautunut järjestämään brunssille hampurilaisia Sunnuntai-aamulle ja sitä varten tarvitsin jauhelihaa ja sämpylöitä ( ja jotain muuta pientä).


Samalla tankkasin kun dieseli on Kokemäellä tuossa Lidlin pihassa usein kohtuullisen huokeaa. Ainakin siis kotimatkalla ei tarvitse miettiä dieselin riittävyyttä. Aamusella taas ensimmäinen starttiyritys tuotti vaan hiljaisuuden. Pari uutta yritystä sitten poiki onneksi tuloksekkaan käynnistyksen.


Party on



Olimme hyvissä ajoin Lucasin ja Eevan kanssa juhlapaikoilla ja parkkeerasimme vanhan talon pihaan. Lucas ja Eeva lähtivät trampoliinille ja majaa katsomaan ja minä otin pienet levot. Aapo kävi jossain vaiheessa moikkaamassa ja kun kello läheni juhlinta-ajankohtaa lähdimme kävellen tuonne uudelle talolle. Sieltä löytyi sitten lisää kavereita sekä lapsille että aikuiselle.


Kävimme Toivon-lammessa uimassa, vaikka itse hannasinkin, kun aurinko meni pilveen ja sen verran tuuli. Lapsia ei tuntunut haittaavan. Iltasella syötiin hyvin yhdessä ja rupateltiin kuulumisia ja lopulta pidettiin perinteinen kisastudio. Italia-Saksa ottelu meni toki seuraamiselta hieman heikosti, kun oli niin paljon sosiaalista kanssakäymistä, mutta pilkkukisan jälkeen oli pakko todeta että näiden kisojen osalta on Italia-sukat laitettava pesuun ja odottamaan seuraavia arvokisoja.


Kesä kuivaa



Kello oli tuolloin jo melkoisesti varsinkin Lucasille, mutta poika jaksoi urheasti kävellä takaisin asuntoautolle jossa vietimme yön. Yöllä satoi vettä melkoisesti, mutta telttailusta poiketen nukkuessa ei sentään tule ihan nihkeäksi. Poislukien se, kun piti käydä yöllä puskapissalla. En ollut tajunnut ottaa lainkaan vettä tankkiin, jolla tästäkin olisi selvitty helpommalla. No kesä kuivaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti