3.7.2016
Herätys
Uuteen aamuun tosiaan herättiin jo lapsuudesta tutulla pihalla asuntoautosta. Lucas veteli sikeitä melkoisen pitkälle aamupäivään, olihan se toki valvonut melkoisen myöhään jo kaksi iltaa putkeen. Kaisa, Jani ja Eeva olivat karanneet kotiin nukkumaan jo yöllä joten Lucasilla ei ollut sitä kaikista tutuinta leikkikaveria paikalla, mikä selvästi poikaa vähän harmitti ja pikkuserkkujen kanssa leikkiminen vähän ujostutti. Olihan hän porukan, no ei pienin, mutta toiseksi pienin. Tuure ja Aukusti kyllä yritti ottaa oikein hyvin Lucasia mukaan, mutta kyllä poika vähän ujosteli.
Brunssi
Brunssiksi paistelin matkagrillillä hampurilaisia. Weberin matkagrilli on kyllä osoittautunut todella hyväksi hankinnaksi. Helppo kantaa ja kuljettaa mukana ja grillaaminen on varsin helppoa. Nyt toki tilaa olisi voinut olla enemmän, mutta kahdessa osassa sain paistettua yhteensä kaksitoista hampurilaispihviä. Ja onnistui oikeastaan vallan mallikaasti.
Antin Hampurilaisohje
Hampurilainen on kieltämättä yksi lempiruoistani ja miksi ei olisi. Pitkään on tullut yritettyä erilaisilla resepteillä noita pihvin paisteluita. Aikaisemmin paistoin rakkaalta Isoäitiltäni pyytämälläni lihapullaohjeella. Jonka tosin olen hukannut, mutta ulkomuistista ainesosat kyllä muistan, suhteet vaan pitäisi saada joskus kohdilleen. Mutta joskus sitten tuli tutkailtua netistä miten Amerikkalaiset noita suosittavat tehtävän. Ja homma menee yksinkertaisuudessaan näin. Jauhelihaa, jota pitäisi käsitellä mahdollisimman vähän. Itse pyörittelen sellaisen jonkinasteisen pallon ja painelen sen sitten vain käsissäni pihviksi. Pihvin paistelu kannattaa tehdä niin, että painelee pihvin keskeltä ohuemmaksi kuin reunoilta. Silloin siitä tulee paistamisen jälkeen jotakuinkin tasainen pihvini kutistuessa keskustaa kohti.
Kaikista parhaan lopputuloksen olen saanut mielestäni, kun kotona jauhoin itse Kenwoodilla Black Angusin etuselästä itse jauhelihan ja paistoin heti perään. En ole varma oliko tuolla rodulla mitään merkitystä vai oliko se tuo osa. Ameriikkalaisilta sivustoilta olen lukenut, että juurikin etuselkä on parasta osaa tehdä hampurilaisjauheliha. Ja kyllä tuo ainakin tuolla kertaa toimi hyvin. Kerran kokeilin naudan ulkofileestäkin, mutta siinä rakenne oli kyllä ihan suussa sulava, mutta maku oli liian kuiva. Toki tuossa parhaassa lopputuloksessa on saattanut vaikuttaa se oma tekemisen riemu kun on tehnyt jauhamisenkin itse.
Päälle juuri ennen grilliin laittamista pikkaisen suolaa ja pippuria. Usein käytän myös grilliöljyä varsinkin jos grillaan kaasugrillillä. Hickory-maustettua itse suosin, koska tykkään tuollaisesta savunmakuisesta. Hiiligrillissä tuota makua saa hieman ilmankin. Ennen kääntämistä samat mausteet vielä toiselle puolelle. Kääntämisen teen silloin kun näyttää että nesteet alkavat tulla pintaan. Joskus kärähtää hieman pohja, joskus on tullut todella hyvä lopputulos. Siinä kun yrittää kaikkea muuta huseerata samalla, niin helposti loppuu amatööriltä aika.
Aikaisemmin laitoin juuston aika loppuvaiheessa pihvien päälle, mutta ihan hiljattain siirryin laittamaan juuston vasta kun otan grillistä. Grillin puhdistaminen helpottuu huomattavasti ja tuo juusto kyllä tuntuu sulavan vielä grillistä ottamisen jälkeenkin. Juustona käytän tällä hetkellä pääasiassa Lidlin grilli Cheddaria. Mutta periaatteessa moni muukin sulatejuusto cheddar sopii hyvin. Lidlin olen itse vaan todennut omiin makutottumuksiin nähden parhaaksi ja on lisäksi huokeaa.
Lidlissä on myös hyvät kastikkeet. Lidlin hickory barbequekastiketta olen käyttänyt jo pari vuotta. Hyvää ja huokeaa. Saarioisten Memphisiä suosin myös samoin kuin HP:n hickory kastiketta. Mutta ne maksavat vähintään tuplasti.
Lisäksi nyt tänä kesänä on Lidlin kylmäosastolla ollut maustettuja majoneeseja. Valkosipuli oli lähes liian hyvää ja sopii moneen muuhunkin ja nyt kokeilussa on "Bell pepper" eli paprikamajoneesi, joka on sekin ainakin ensimmäinen todellinen haastaja Hesen paprikamajoneesille. Hesen majoneesia olen usein kyllä ostanut ihan niissä pusseissa. Maksaa 50 senttiä pussi, josta tulee muutamaan hampurialiseen. Kohtuu kallista mutta joskus ajaa asiansa.
Lisänä mielellään jotain rapeaa salaattia ja toki viipale tomaattia mahdollisesti kurkkusalaattai tai suolakurkkua ja siinähän se alkaa olla. Jos haluaa lisärasvaa niin viipale pekonia tai vaihtoehtoisesti olen käyttänyt myös paistettua schwarzwaldin kinkkua joka tuo mukanaan myös mukavan savuisen elementin.
Hampurilaissämpylänä suosin pehmeitä pullamössösämpyölitä mielellään sesamsiemenillä. Joskus kustannussyistä tai kokeilun vuoksi jotain muitakin on tullut käytettyä. Mutta mielstäni hampurilaissämpylän kuuluu olla sellainen että siinä ei ole sellaista sitkeyttä tai kovuutta juuri lainkaan. Siksi käytän näitä valmissämpylöitä. Pari amerikkalaista itse tehtävän sämpylän ohjetta olen noukkinut mutta en ole vielä saanut aikaiseksi tekemistä, Kumpiikin on ollut kahden päivän prosessi. Taikina ensin ekana päivänä ja yön yli jääkaappin ja paisto seuraavana.
Ja tosiaan omat hampurilaiseni on aina pienimuotoinen seikkailu. Koskaan ei tiedä etukäteen lopputlosta. Joskus on onnistunut omasta mielestäni jopa erinomaisesti, joskus vähän vähemmän hyvin.
Uinnin kautta kotiin
Iltapäivällä pelattiin pienet fudikset, minä, Lucas Aukusti ja Tuure jonka jälkeen olin minäkin täysin valmis uimaan. Uinnin jälkeen pakkailtiin kimpsut ja kampsut ja suuntasimme kohti Hyvinkäätä.
Forssasta yritettiin käydä ostamassa jätskit, mutta olimme paikalla kello 19:04 ja sunnuntai aukiolot oli K-ryhmällä kuuteen ja Prismassa seiskaan. Jatkoimme siis kotiin. Forssa kyllä vaikutti ainakin kesällä ihan mukavalta kaupungilta. Ainakin kun vertaa, että oli Ari "paska" Peltosen Suomen Paskimmat kaupungit ohjelmassa muistaakseni mukana. Itse ainakin tuolla ajelulenkillä koin ihan sympaattiseksi Suomalaiseksi pikkukaupungiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti