Suuri Seikkailu 2019 Episode 3, Irlantilaiset Travelerit

6.7.2019

Aamukahluut

Yöllä oli melkoinen myräkkä ja vaikka tuuli aamuksi heiman olikin laantunut, niin silti taidettiin edelleen olla myrskylukemissa. Onneksi kuitenkin vesisade oli jossain vaiheessa yötä lakannut ja aamu ei ollut siinä mielessä lainkaan pilalla Edellinen ilta toki harmitti vielä, koska vesisade nyt ei vaan ole mun juttu.

Aamulla kuitenkin oli oikein kivat fudismatsit poikia vastaan. Taisin hävitä tiukasti tai selvästi. Perään pelattiin vielä koripalloa. Tosin pompottaminen muhkuraisella nurmikentällä oli vähän kuin se kuuluisa keskuspuolustajan louhikkokosketus, eli ikinä ei tiedä mihhin suuntaan se pallo kimpoaa.

Lopuksi kävimme vielä kahlailemassa aallokossa rannalla. Pojat kinuivat jo uimaan, mutta lämpötila oli vielä sen verran alhainen kovassa tuulessa, että vaikea sanoa olisiko todellista halua ollut kuitenkaan. Joka tapauksessa  vaatteet saatiin aika hyvin kasteltua.

Aamukahlaamista

Matkaan

Aamupäivällä kuitenkin jatkoimme matkaa kohti etelää, tietämättämme vielä mihin päätyisimme. Matkalla tuuli selvästi heikkeni ja myös aurinko tuli esille. Kävimme kaupassa jossain vähän ennen Rigaa tai Riikaa, kummin vaiin haluaa tuon sanoa. Kai se Riika on Suomeksi oikein, mutta Riga lukee kylteissä täällä. Ruokaostokset olivat yllättävänkin halvat ja pojat söivät vielä kaupan yhteydessä olleessa Hesessä. Itse sijoitin ulkopuolella olleessa konttikebabravintolassa kana rullakebabiin, joka oli varsin hyvä. Oli vielä sen verran iso, että jäi mukavasti iltapalaakin.

Tässä vaiheessa myös päätimme ottaa suunnaksi Jurmalan, Edellisest reissusta viisastuneena asetin navigaattoriin koordinaatit siten, että kiertäisimme Rigan etelästä koukaten ja Karavaanari.org sivulla olleessa keskustelussa oli vinkki toisesta "leirintäalueesta" joka olisi lähellä keskustaa. Tämä kuulosti sen verran houkuttelevalta että päätettiin ottaa tämä suunnaksi. Camping Valensija.

Irlantilaiset Travelerit

Paikalle päästyämme huomattiin että lerinitäalue oli lähes täysi. Yksi piakka löytyi, mikä meille osoitettiin. Arvelimme että tämä nyt vain on kovasti suosittu leirintäalue. Myöhemmin illalla paikan ainoa suomalaisporukka kuitenkin valaisi mitä oli tapahtunut. Eli aamulla kun olivat tulleet, olivat olleet ainoat. Myöhemmin päivällä paikan pitäjä oli tullut sanomaan, että voitteko siirtyä tuonne perälle. Tänne on tulossa k´joku seitsemän asuntovaunun seurue. Tämä siis syy miksi täällä ainakin nyt on täyttä.

Jonkin verran olen haastatellut näitä brittejä ja ihan mukavan oloisia juttelussa, mutta on tässsä tapahtunut muutakin. Joku porukasta oli heti ilmeisesti vienyt kaikki vessapaperit ja muutenkin veeseessä käynti ei tunnu menevän samojen sääntöjen mukaan. Vessat olivat vielä suht koht siistit, kun tulimme, mutta iltapäivän aikana joku oli käynyt leikkaamassa suihkussa hiukset ja tukkinut suihkun lattiakaivon josta syystä toinen veesee lainehti. Myös molemmat veeseet oli ilmeisesti saatu tukkoon ja ulsotetta oli vähän pitkin ja poikin.  Veeseet olivat siis jo illalla pois käytöstä. Toisen suomalaisen porukan rouva oli käynyt mainitsemassa asiasta, kun veeseet olivat tpois käytöstä ja sitä myöden homma saatiin korjattua kyllä iltaan mennessä.

***Blast from the future***

Jatketaan tähän kun liittyy tuohon tarinaan. Eli seuraavana aamupäivänä toinen wc oli mys tukittu taas talouspaperilla ja toisessa oli melkoisen laajalle levinneet roiskeet takana siinä rinkulan alapuolella vesirajan yläpuolella. Jollakin on siis aikalailla vatsakin sekaisin.

Niin tämä porukka on siis mitä ilmeisemmin niin sanottuja Irlantilaisia travelereita ainakin mikäli nyt olen ymmärtänyt oikein. Asuntovaunut ovat kaikki ihan uudenkarheita kuten myös ainakin suurin osa vetoautoista, asuntovaunuissa oli vielä muovit istuimissa päällä. En tiedä onko ajatus myöhemmin myydä eteenpäin aika pikaisesti. Suomeenpäin kertoivat olevansa matkalla.

Jurmala

Jurmalassa oli jokin tapahtuma tuossa kävelykadulla. Joku jokavuotinen juhla ja väkeä oli aika tosi paljon. Rannalla oli myös väkeä, vaikka lämpö ei päätä huimannutkaan ja oli aika tuulista. Kuitenkin sen verran lämmintä ja aurinkoistakin, että pojat vaativat päästä uimaan. Riemua riittikin melko pitkään ja merivesi oli kohtuu lämmintä. Jonkin verran muitakin pulahtajia oli, mutta voisin heittää arvion, että rannalla olijoista alle prosentti kävi uimassa. Itse kävin kahlailemassa turvamiehen ominaisuudessa. Uimasortsit kyllä tulivat läpimäriksi, mutta naama tai hiukset ei tainneet roiskeita enempää kastua. Molemmat pojat kyllä sukeltelivat innolla aalloissa.

Jurmalan uimarannalla

Eläminen kuplassa

Pois lähtiessä pojat huomasivat vedessä pyörivät kuplat joihin pääsi sisään ja pitihän niihin päästä. Jonotus kesti varmaan noin tunnin, mutta pojat jonottivat yllättävän sitkeästi. Varmaan ainakin hieman kasvattaa luonnetta, mikä on ihan hyvä. Ja selvästi siis oli niin mielenkiintoista, että tuon kesti.

Paluu autolle 

"kotimatkalla" otettiin vielä vohvelijätskit ja kun pääsimme leiriin juttelimme pitkät tovit muunmuassa näistä irkuista (Jotka kai olivat oikeasti skotlannista) naapurin suomalaisporukan kanssa. Heillä oli mukanaan poikia hieman vanhempi poika, joka otti meidän nuoremmat pojat kuitenkin tosi hyvin mukaan menoon ja pojat ovat kirmanneet innokkaasti tämän perässä trampoliinilla ja Lucas vielä vähän myöhemminkin.. 

Lati lati lati

15.6.2015

Salcgriev

Aamulla pakkailtiin ja pelailtiin pihalla hetken aikaa jalkapalloa poikien kanssa. Täytin myös leirintäalueella vesisäiliön ainakin osittain, jotta voisi kokeilla vähän auton vesijärjestelmää jota en ole vielä oikein edes testannut. Jonkin verran ongelmia ilmeni. Mikään ei vuoda tietääkseni, mutta mitään ei myöskään tule hanoista. Pumppu pitää hetken aikaa ääntä, mutta sitten vaikenee. Ikään kuin se täyttäisi putkiton, mutta mitään ei kuitenkaan lopulta tule hanoista. Pitänee yrittää tutkia onko jossain vielä jokin venttiilli joka pitäisi avata.

Matka jatkui kohti Riikaa tai Rigaa kuten paikalliset tuon taitavatkirjoittaa. Pari latvialaista kylää/kaupunkia käytiin katsomassa. Salcgriev, jonka laidalla yöpaikkamme oli oli varsin pieni ja muutoinkin paikka oli juuri sellainen kuin Itä-Euroopalaisen pienen kyläpahasen stereotypia on ainakin mielessäni. Uusia rakennuksia tuntui olevan kaksi kauppaa ja lasten leikkipaikka. Muutoin talot olivat kohtuullisen ränsistyneitä.

Saulkrast

Seuraavana läpiajovuorossa oli Saulkrast, jonka piti olla jonkin sortin rantakaupunki, kuten Jurmalankin, mutta vähän pienempi. Siellä pisti silmään tuloerot. Kaupungissa oli muutama asunto, jotka olivat niin isoja, että Suomessa ei taitaisi rakennuslupaa hellitä jos ei muusta syystä niin ainakin naapurikateus pitäisi siitä huolen. Toisaalta paljon oli rakennuksia joiden pystyssäpysymistä varmaan voisi auttaa ihan roudarinteipillä.

Riga

Rigassa pysähdyimme kauppakeskukseen, josta ostin Grillin. Kävimme myös syömässä ja tankkasimme myös ruokakaupasta ruokavarastoja. 

Grilli on punainen matkagrilli, joka maksoi 17,99€. Illalla grillasin kanaa, mutta vielä en todellisia grilliominaisuuksia pääsyt testaamaan, koska laitoin pohjalle tuon mukana olleen kertakäyttögrillin, jotta sitä ei tarvitsisi enää rahdata mukana. Kooltaan grilli tuntuu sopivalta ja on helppo laittaa kasaan, joten vaikuttaa lupaavalta. Lisäksi grillin voi huoletta jättää yöksi jäähtymään pihalle, koska ei ollut mitenkään älyttömän kallis. Weberillä oli varsin hyvän näköinen matkagrilli, mutta sen jättämistä pihalle yöksi varmsti stressaisin enemmän, koska se maksaa lähemmäs sata euroa.

Hintataso ruokakaupassa vaikutti selkeästi Suomea halvemmalta, kuten myös ravintoloissa. Nopealla hihakertoimella sanoisin, että Suomessa hintaan saa lisätä noin 50%. Ruokakaupasssa ehkä vielä hieman enemmän. Toisaalta ruokakaupan lihatiskiltä ei myöskään tuntunut löytyvän nautaa. Juuri mitään lihaa ei ollut, jonka kilohinta olisi ollut yli 10€ vaikka kyseessä oli iso kauppa ja valikoima oli kyllä varsin kattava. Muutama kyllä näytti naudalta, mutta jotenkuten englantia puhunut lihamestari sanoi niidenkin olevan sikaa.

Muutoin Riga näytti ihan kivalta kaupungilta, mutta asuntoauton saaminen parkkiin on sen verran hankalaa, että idea olikin, että jos halutaan isoihin kaupunkeihin, niin johonkin lähialueelle, josta toivottavasti pääsisi julkisilla. Yleisilme toi itselleni mieleen ehkä Tukholman vanhemmat osat. Tosin kunto oli ehkä vähän päässyt rapistumaan ainakin osittain.

Ajaminen oli melkoinen painajainen. Tämä johtui siitä, että navigaattorissani ei ole Itä-Eurooppaa. Lisänä on toki Michelinin Euroopan kartat, mutta Rigan kaupunkia tuosta ei löydy. Kaupungista pois pääseminen ei ollut helppoa, koska kylttejä ei juuri ollut ja alun perin kuljimme kohti Ventspils tietä, joka pitäisi kyllä olla oikea, mutta kyltit vain katosivat. Mielestäni en ajanut ohi ja ajoimme takaisinpäin seuraten kylttejä, enkä silloinkaan huomannut risteystä mistä kääntyä. Ajoimme siis keskustan läpi ja otin vain navigaattorista suunnan kohti Jurmalaa, koska se siinä kyllä toimii, vaikka katuja ei olekkaan. Lopulta pääsimme siis isommalle tielle kohti Jurmalaa. Muutaman kerran ajauduimme ennen tätä "mukulakivikaduille" joiden rinnalla Helsingin Esplanadi on kuin silkillä ajelisi. Nopeutta oli alle viisi kilometriä tunnissa, mikä ei varmaan paikallisia kiireellisiä varmaankaan miellyttänyt.

Jurmala

Jurmalassa auton sai keskustaan parkkiin ja vielä ilmaiseksi. Tästä olin positiivisesti yllättynyt. Jurmalaan pääseminen vaati tosin kahden euron lipukkeen ostamisen. 

kävelimme kävelykadun päästä päähän ja kävimme syömässä. Ravintola oli varsin siisti, eikä Ruoassakaan ollut valittamista. Kanavarras, paistettu lohi ja lapsille kalakakut perunamuussilla ja juomaksi ravintolan omatekemää limua litra kustansi 29€ ja jotainkymmentä senttiä.

Leirintäalue puolestaan oli eiliseen 20€ hintaan verrattuna kallis, 28€. Varsinkin kuin leirintäalue nyt ei ole mitenkään erityisen siisti tai että täällä olisi mitään tekemistä. Ilmeisesti tässä on siis aika paljon Jurmala-lisää. Paikka on siinä mielessä hieman absurdi, että tontilla isosuljettu ja eristetty rakennus. Epäilen sen olevan jokin vanha hotelli. Ulkoseinät vaikuttaisi olevan jotain ihan hienon näköistä kiveä. Vähän kuin Finlandia-talo. Mutta ilmeisesti kunnossapitäminen ei ole kiinostanut. Ehkä vielä lähtiessäni käyn kysymässä respasta tuon talon historiasta, koska hivenen kiinostaa.

Paparazzi

Kartturini on kunnostautunut kuvien ottamisessa. jossain vaiheessa jokainen vastaantullut auto kuvattiin, samoin kuin tienvierustaa kuvattiin varsin ahkerasti. Annoin Lucasille vanhan pokkarikamerani, joka on joskus vähän kärsinyt, joten sillä on myös hyvä harjotella. Katsotaan josko otoksista tulisi jotain helmiäkin. Onneksi emme elä enää filmiaikaa, sillä taitaisi olla matkabudjetti kulunut jo eilen vajaalla sadalla kilometrillä.