Näytetään tekstit, joissa on tunniste Skara Sommarland. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Skara Sommarland. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Juhlapäivä

14.7.2017 Perjantai, Gabin perjantai


Happy birthday to you Gabi.


Aloitimme aamun syntymäpäivälauluilla ja lahjojen jakamisella. Poika avasikin lahjojaan oikein innokkaana ja tuntuivat olevan kovasti toivottuja. Lahjaksi saaatu Hulk-puku oli heti käytössä ja Cars 3 autot tietenkin olivat kaiken huippua.

Aamiainen


Aamiainen nautittiin vielä vieraiden kanssa, ennen kuin he jatkoivat kohti Tukholmaa autolautalleen ja me jatkaisimme kohti Skara Sommarlandia.


Skara Sommarland


Kirjauduimme ulos ja ajoimme auton Skara Sommarlandin parkkikselle, ettei tarvitsisi kesken päivää ryhtyä näihin operointeihin.

Gabin päivä sujuikin varsin mukavissa merkeissä ja vauhtia ja vettä piisasi. Sääkin oli todella hyvä. Ehkä vain liiankin hyvä. Nyt tuntuu kiristävän iho paristakin paikasta ja pientä palamista on saattanut päästä tapahtumaan.

Autoiluhommat oli lapsista ne ehkä parhaat. Lucasin kanssa kierrettiin myös pari vuoristorataa ja monta muuta laitetta, sekä tietenkin vesipuisto. Tuulista oli välillä, josta syystä auringonpaisteesta huolimatta märkänä tuntui hieman viileältä. Kelit oli silti mitä mainioimmat.

Vesihiihtopaikalla katsastelin yrittäjiä ja noin paristakymmenestä yrittäjästä ainoastaan yksi joka meni sellaisella polvilaudalla selvisi enemmän kuin kymmenen metriä. Lähtö vaikuttaa hyvin vaikealta tuolla naruradalla. Perinteisellä tavalla veneen perässä tuo ei niin mahdottoman vaikeaa tuo lähtö kuitenkaan ole.

Seuraava seikkailu


Skarasta oli tarkoitus jatkaa takaisin Karlskogaan moikkaamaan Jonathan serkkua Jaanan ja Mikaelin luokse, mutta matkaan päästyämme alkoi autossa palaa ylikuumenemisesta varoittava valo. Ajoimme pienen kylän ICAn parkkikselle ja soitin Falckille, josta olin ottanut keväällä tieturvan.  Puoleen tuntiin ei ensiksi tapahtunut mitään. Tai varmaan tapahtui jotain, mutta minulle se ei näkynyt. Soitin sitten perään ja lupasi hoitaa asiaa eteenpäin ruotsissa, josta minuun piti olla yhteydessä. Toisen soiton jälkeen melko pian soittikin hinaajamies, eli ei kukaan Falckin keskuksesta jota odotin.

Hinaaja saapui paikalle kuten oli luvannut ja tarkasteli autoa hetkosen ja sanoi, että autolla uskaltaa hänen mielestään kyllä ajaa. Kun lämpömittari kuitenkin oli koko ajan pysynyt normaaleissa lukemissa vaikka varoitusvalo syttyykin. Käski seurata lämpöjä ja kuulostella moottoria jos jotain muutosta tapahtuu äänessä.

Käännös huonompaan suuntaan...


No en tiedä muuttuiko ääni vai olenko vainoharhainen, mutta juuri kun olimme kääntymässä Kristinehamnista kohti Karlskogaa alkoi mielestäni ääni muuttua ja ajoin ensimmäiselle levähdyspaikalle mikä E18 tiellä tuli vastaan, eli aika lähellä risteystä. Tässä tätä nyt sitten kirjoittelen ennen kuin yritän saada unenpäästä kiinni. Tässä on taas soiteltu Falckin kanssa ja sovittu että aamuun asti ollaan nyt ainakin tässä. Omasta aloitteestani, kun en nyt koe mitään korjaamon kolkkoa pihaa sen turvallisemmaksi enkä koe hotelliin muuttamista jo valmiiksi nukkuvien lasten kanssa sen helpommaksi vaihtoehdoksi. Eli tässä ollaan omine peteinemme ja huomenna aamulla tarkastellaan tilannetta.

Toivotaan parasta ja pelätään pahinta...

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

I Love Hjo

28.6.2015


Kohti Pohjoista


Aamusta pakkasimme tavarat ja checkasimme itsemme ulos leirintäalueelta. Vaikka keli oli kohtuullisen kylmä. kävimme Lucasin kanssa uimassa leirintäalueen uimalassa, kun siellä oli oikein vesiliukumäkikin. Uimisen jälkeen keitimme vielä noodelit ja lähdimme matkaan. Matkasimme kohti Tukholmaa. Tavoitteena oli leirintäalue Vadstenassa. Parikymmentä kilometriä ennen Jönköpingiä muutimme vielä mielemme ja lähdimmekin Väternin länsipuolelta kohti Hjota.



Serkkuni Josefina näytti meille tämän pikkukaupungin tuossa muutama vuosi sitten, kun Iran kanssa olimme reissulla. Kävimme täällä seuraavallakin reissulla ja taas ollaan täällä. Jätskit´kin käytiin syömässä samassa kahvilassa satamassa, kuin viimeksi. Tällä kertaa ei tosin otettu vohveleita, vaan ihan tavallista jätskiä. Mietimme josko sittenkin menisimme Skara Sommarlandiinkin vielä.





Ilta oli säiden puolesta ehkä koko loman paras. Aurinkokin paistoi ja vaikka ei nyt ihan hellettä vieläkään ollut, niin ihan mukava kesäinen ilma nyt kuitenkin.


Skara eller inte Skara


Vielä näin illallakaan emme ole tehneet päätöstä mitä teemme huomenna. Ajammeko aikaisin Skara Sommarlandiin ja illalla sitten kohti Tukholmaa ja mahdollisesti yövytään jossain missä sattuu.

Toinen vaihtoehto olisi yrittää kerrankin kohtuullisen ajoissa leirintäalueelle, että ehtisi nauttia niidenkin antimista. Yhtenä kohteena päivällä voisi olla tuo Götan kanava, jonka yli tästä joka tapauksessa siis ajamme. Enää emme ole edes kovin kaukana. Isältä pyysin tänään ohjeita, että missähän päin maailmaa se on ja kertoi sen kulkevan Sjötorpista Karlsborgiin. Karlsborg on tästä Michelinin kartalla seuraava kaupunki pohjoiseen, eikä ole enää kovinkaan kaukana. Siitä voisi lähteä tästä rannalta kohtii E20 tietä yrittäen seurailla tuota kanavaa ja jos vaikka näkisi niitä sulkuja, mitä ihasteltiin Legolandin pienoismallissa. Voisi olla Lucasille hauska kokemus. Toivottavasti menisi joku venekin, että näkisi toiminnan myös täydessä mittakaavassa. Örebrossa olisi muutakin kuin Kummeli kultakuumeen hoitajan Tommy-veli, siellä olisi ihan kivan näköinen leirintäalue. Tai ainakin kehuvat sitä ihan mukavaksi tuossa oppaassa. Se voisi olla tavoitekohde. Ei olisi mitenkään pitkä päivä autossakaan. Toisaalta kun tässä ollaan taas Internjet, niin ei ole oikein tarkkaa tietoa säästä. Jos sataa koko päivän, niin eipä siellä leirintäalueella kököttäminenkään niin houkuttelevaa ole.