19.6.2015
Varsova
Aamulla heräsimme siis leirintäalueelta Varsovassa. Ilta oli oikeastaan ensimmäinen kesäinen yö, mitä on omalle kohdalle tänä kesänä sattunut. Sellainen mukavan lämmin ilta siis, jossa pärjää niin myöhään sortseilla ja teepaidalla, kuin suinkin huvittaa. Aina aikaisemmin on ollut kylmä, tuullut, satanut tai kaikkia näitä yhtäaikaa. Kävimme tekemässä pienen iltakävelyn edellisiltana lasten kanssa ennen nukkumaanmenoa leirintäalueen ympäristössä. Eipä tuossa paljon vielä nähtävää ollut, mutta ihan kiva pitkän ajopäivän jälkeen.
Silja-Line
Aamulla pohdimme sitten jatkosuunnitelmia ja aloitimme sillä, että vihdoinkin löimme lukkoon paluusuunitelman. Eli tulemme Ruotsin läpi. Pitääkin laittaa viestiä ruotsin sukulaisille, että ollaan ajamassa läpi nyt ainakin. Suunitelmissa on myös ainakin säiden salliessa viedä pojat Legolandiin ja Skara Sommarlandiin. Näistä ehkä tuo Sommarland on vielä enemmän säiden armoilla, kun siitä sen verran iso osa on tuota vesipuistossa polskimista.
Siljalla siis tullaan takaisin, koska Viikkarissa oli tämän kokoisilla autoilla tilat myyty. Hintaa kertyi autolle, kahdelle aiukuiselle ja kahdelle 0-5 v lapselle 146 €uroa sisältäen halvimman luokan hytin. Kyseessä siis päivälaiva. Lähtö on 7.10 aamulla ja lähtöselvityksessä oltava 6.10. Tämä tarkoittaa jonkinasteista yöpymistä satamassa. Vielä on epäselvää tullaanko paikalle yöllä niin että pojat vaan nostetaan nukkuvina penkeistä sänkyyn, vai tullaanko jo illalla ja syödään iltapalat siinä parkissa ja painutaan pehkuihin ja herätään aamulla jonosta.
Oi niitä aikoja....
Kerran aikaisemmin tämä on tullut tehtyä, tosin silloin taisin nukkua itse Kleinbussin lattialla, Samulin ja Tukkisen nukkuessa penkeillä ja Markus taisi nukkua asfaltilla auton vieressä. Lopulta aamulla Kleinbus työnnettiin laivaan. Näätänen pakeni paikalta jo edellisen iltana yölaivalla.
Everstin kanat
Matkaa posotettiin sitten suunitelman selvittyä, että menemme kohti Berliiniä pitkin A2 moottoritietä Lodzin ohi. Pysähdyimme syömään KFC:ssä osittain nettiyhteyden perässä. Allekirjoittaneen piti saada laitettua yksi työhakemus bittiavaruuteen. Moottoritiellä ajaminen oli rennompaa, kuin tuolla Via Balticalla tai sen kiertoreitillä. Vaikka Moottoritiellä ohi pamautteleekin, milloin mitäkin autoja melkoisella vauhdilla on tuo rentouttavampaa, kuin noilla kaksisuuntaisilla teillä, joissa nämä sankarit menevät ohi vähän miten sattuu. Itse en ole ohittanut muita kuin traktoreita pari kappaletta ja yhden mopoauoton, eli mauton.
Ja takaisin sitten itse asiaan, eli tuon pysähdyksen jälkeen saimme idea jäädäkkin vielä yhdeksi yöksi Puolaan, kun bongasimme kirjastosta lainatuista Puolakirjoista sellaisen paikan kuin Torûn. Sinne siis suuntasimmekin motarilta, ennen Poznania.
Tietulli
Tietulli oli ikävä yllätys. Ei sen takia, että sen olisi joutunut maksamaan vaan siksi, että kortti ei kelvannut, vaikka yritettiin kahtakin eri Visaa. Luukulla "palvellut" täti oli myös kaikin puolin nihkeän oloinen, että eipä harmita, etten kyseistä henkilä tunnekkaan. Ja luonnollisesti yhtään sanaa muuta kuin Puolaa ei kohtuullisen nuoren oloinen nainen osannut. Eli nyt pitikin olla sitten käteistä. Eurot sentään kelpasivat, tosin vaihtarina saatiin Puolan rahaa.
Torûn
Leirintäalue löytyi myös kirjasta ja siinä oli jonkinlainen hämärä kirjallinen tieto, että muutama kilometrin kartan ulkopuolella ja etelässä. Sieltä siis yritimme tulla ja kuin sattumalta tällä kertaa onnetar oli puolellamme ja havaitsimme leirintäalueen merkin tiellä. Innosta pinkeänä seurasimme niitä ja löysimmekin varsin mukavan oloisen leirintäalueen, jolla kaikki ainakin toistaiseksi tuntuu toimivan ja palvelukin on vaihtunut Varsovan tylystä ihan leppoisaan. Lisäksi hinta on meidän porukalle kuulemma 64,50 paikallista valuuttaa, eli karvan alle puolet Varsovan huomattavasti nihkeämmästä leirintäalueesta.
Kaupunkia kehuttiin Puola kirjassa hienoksi ja tämän hetkinen fiilis leirintäalueenkin yleisestä mukavuudesta johtuen on, että suunnitelmat muuttuvat jälleen ja jäämme mahdollisesti kahdeksi yöksi. Paitsi jos sää on ihan kammottava.
Ja päästiinhän sitä nyt vielä Juhannusaattona grillaamaankin.
Internjet
Niin monta päivää ollut tässä Internjet ja nyt se sitten taas on, niin olen siirtänyt tekstejä notepadilta tänne bloggeriin ja yritän huomenissa paremmilla voimilla sitten latailla ehkä jotain viime päivien kuviakin.
