Myydään myydään / For Sale!!!! Niesmann & Bischoff Clou 570 E

13.5.2019 

Nyt on tultu siihen tilanteeseen, että matkakulkine vaihtuu uudempaan ja isompaan. Saa nähdä, miten lapset reagoi, kun uskollinen matkakumppani joudutaan tilan takia luovuttamaan eteenpäin. Tämän kanssa on tullut lapsille runsaasti mieluisia muistoja ja nuorempi ehti kulkea parinvuoden ikäisestä tällä laitteella ympäri Itämeren, halki Ruotsin ja ristiin rastiin Suomea. Ystävä myös muutti mökkireissujen luonnetta siten että mökille mentäessä yöt vietettiinkin yllättäen mieluummin autossa, eikä sisällä mökissä. Omaan sänkyyn omissa lakanoissa oli helpompi kömpiä kuin laittaa lakanat ja järjestellä muutenkin nukkumapaikat kaikille. Jotain tästä autosta jää kuitenkin meissäkin elämään. Tämä ohjasi hyvin vahvasti seuraavaa hakiessa tarkastelemaan oikeastaan vain ja ainoastaan saman valmistajan tuotteita, niin paljon tästä olemme pitäneet. Miksi saatatte kysyä.

Auto on varsin tukevasti tehty oman ikäisekseen ja muihin vastaavassa luokassa painineisiin näin aloittelijan kosketuksen perusteella. Autossa on seinärakenteena alumiiniin liimattu uretaanieriste ja toisella puolella myös liimattu alumiini. Seinien sisällä ei ole mätäneviä puuosia ja siksi tätä rakennetta ainakin mainostetaan varsin hyvin kosteutta sietävänä.

Sisusta on minulle kerrottujen tietojen mukaan aikansa arvoautolle ominaisesti tiikkiä. Turvavöitä riittää kaikille neljälle eteenpäin istuville paikoille, ja koska rekisteriotteen mukaan matkustajia saa olla kuusi niin selkä menosuuntaan matkustavat joutuvat vain pitämään kiinni, kun museoautoikäinen Italian ori kiidättää porukan kohti seikkailuja.

Nukkumapaikkoja löytyy suoraan neljälle. Eteläsiivessä autosta löytyy kerrossänky, jonka alemman punkan alla on vielä iso säilytystila. Takakammarista löytyy myös vaatekaappi, Alde 2925 vesikiertoinen lämmitin ja saniteettitilat erillisellä suihkulla. Itse emme ole suihkua käyttäneet, muuta kuin sen verran että ostaessani kokeilin, tuleeko vettä. Meillä tila on ollut matkalla varastotilana ja varsinkin pyyhkeiden ja sateisilla keleillä vaatteiden kuivauspaikkana.

Lämmitin tuottaa mukavan tasaisen lämmön autoon ja alkovisängyn allakin kiertävät putket joka takaavat alkovissa myös viileillä keleillä mukavat oltavat. Meillä auto hankittiin oikeastaan teltta 2.0:ksi aikoinaan ja emme ole harrastaneet talvimatkailua. Meidän omistusaikana autoa ei ole kertaakaan edes yritetty käynnistää pakkasilla, mutta joka vuosi keväällä auto on lähtenyt ensi yrittämällä käyntiin. Toki olen ennen yritystä ladannut akun. Mukaan varustukseen kuuluu varsin järeän oloinen kaksiosainen ”väliseinä, jolla saa erotettua ohjaamon asuintilasta. Tällä saadaan erotettua talvella asuintila hyvin kylmemmästä peltiohjaamosta. Itse en toki siis talvella ole yöpynyt, mutta tämä on arviolta viitisen senttiä paksu eriste, joten uskon olevan varsin pätevä verrattuna esimerkiksi verhoviritelmiin. Vie autosta vain tilaa sen verran, että meillä on kesät ollut sisällä säilytyksessä ja vastaavasti talvella autossa, ettei ole sisällä tiellä. Kylmällä yöpyjälle varmasti hyvä lisävaruste.

WC, on testattu toimivaksi, mutta pääsääntöisesti me olemme käyttäneet julkisia tiloja. Wc:ssä on varsin iso tankki likavesille, mutta se on kiinteä ja auton alla, joten vaatii sille sopivan tyhjennyspaikan, eli ajokaivon. Tilavuus on ulkomuistista heitettynä 80(?) litraa samoin kuin harmaavesillekin. Makeavesitankin koko on puolestaan 160 litraa. Juomavedet olemme itse aina ottaneet erilliseen kanisteriin ja tätä vettä on käytetty talousvetenä. Likavesitankit ovat kiinteät ja sekä harmaille, että ruskeille vesille löytyy muistaakseni 80 litran tankki auton alla.

Kesällä varjon ja suojan pieniltä sadekuuroilta saa mukavasti pussimarkiisista, jonka avaaminen toimii hyvänä venyttelynä. Auton suurimman puutteen, eli aikakaudelle tyypillisen takatallin puutteen olemme ratkaisseet lisäämällä autolle repun selkään. Sinne saa mahtumaan tarpeellisimmat ulkonaviihtymistarvikkeet.

Äkäisille autoilijoille tämä auto ei ole. 2.5 litrainen diesel kyllä kuljettaa autoa nopeusrajoitusten mukaan ja yllättävänkin taloudellisesti, mutta ohittamiset olen jättänyt suosiolla muille. Toisaalta olen itse todennut ajamisen lähes meditatiiviseksi, kun jo lähtiessä tietää, ettei tarvitse huolehtia tien tukkeiden ohittamisesta ja tämän auton kuljettaja ei road ragesta ole kuullut muuta kuin uutisissa. Satunnainen traktori on päässyt yllättämään ja hidastanut matkantekoa. Kaikkialle minne on haluttu, on auto meidät kuitenkin kuljettanut uskollisesti.

Renkaita on sekä kesä että talvi. Talvirenkaita en ole siis kertaakaan laittanut alle ja muistaakseni ”paistopäivä” on niin kaukana takanapäin, että ominaisuudet eivät varmasti ole enää uuden veroisten tasoilla. Nastat niissä muistaakseni kyllä on kunnossa. Lisäksi on luonnollisesti yksi vararengas, joka sijaitsee moottoritilassa.

Alkovissa saa muuten ihan mahtavat unet. Suomen kesäyössäkin paikan saa hyvin pimeäksi ja syksyn pimetessä iso (vai onko tuo nyt keskikokoinen Heki kattoluukku antaa mahdollisuuden nukahtamiseen tähtitaivaan alle. Kesällä tuon voi jättää myös auki ja nauttia raikkaasta tuulahduksesta unien kanssa. Mukana on ollut vaihtelevasti myös lisäpetauspatja, mikä meillä on ollut. Alkovin tila on vaan istumiseen juuri ratkaisevasti mukavampi ilman petauspatjaa, että sitä on käytetty vaihtelevasti. Tästä toki on hyötyä jos tekee vieraille tai vaikka omalle väelle pedin pöytäryhmästä. Eilen kun otin kuvia, niin nyt on semmoinen kutina, ettei olisikaan ollut autossa, eli kunhan tämä vaan jostain löytyy niin saa ilman muuta halutessan mukaan.

Mukaan saatavia varusteita on myös hollannissa valmistettu kahden pyörän telin peräkoukkuun. Telineeseen pyörät kiinnitetään alhaalta eli renkaista päin ja lisäksi paikallaan pitää pyörien poljinkampi, joka lukitaan telineeseen. Telineessä on myös valot ja oma rekisterikilpi. Vilkut mielestäni saattaa toimia kyllä väärinpäin, joten tuon käyttöönotto vaatii pientä pähkäilyä johtojen parissa.

Papereiden mukaan auton paino on 2950 kiloa, mutta todellisuudessa taitaa olla pitkälle yli kolmen sadan riippuen toki varustuksesta. Auto on myös tosiaan jo museoikäinen vanhus ja uutena tätä ei myydä. Itse en autoista paljoa tiennyt, nyt aika paljon jo enemmän, mutta vielä olisi paljon opittavaa, että tätä osaisin itsenäisesti korjata. Jos olet autojen kanssa itse tuttu, niin tämä tekniikka on kuitenkin helposti korjattavissa ja osia löytyy edullisesti. Itse moottori on ainakin oman kokemuksen mukaan varsin luotettavan oloinen. Ulkokuoressakin on pientä kolhua ja naarmua.

Iän puolesta auton saa tänä vuonna museorekisteriin. En ole itse ottanut tarkemmin selvää, mitä kaikkea pitäisi korjailla alkuperäistä vastaavaksi tuohon. Tällähän saa sitten harrastuksesta vielä huomattavasti halvempaakin näin halutessaan. Tämä toki rajoittaa käyttöpäiviä vuodessa, mutta meille tuo ainakin olisi riittänyt. En ole varma pitäisikö tuo reppu selästä poistaa ja markiisikin ottaa irti, että museomiehet auton sellaiseksi hyväksyy. Auto on hiljattain katsastettu korjattu käsijarrua paremmaksi, kuin mitä meidän aikana on ollut ja uusintakatsastettu. Ajoaikaa on siis ensi vuoden huhtikuun loppupuolelle.

Tinkivara kapenee kevättouhujen edetessä. Pientä fiksailua, pesua ja putsailua auto vielä toivoo, ja mitä enemmän niitä ehdin tehdä itse ennen uuden omistajan löytymistä, sen pienempi on tinkimishalu. Tarkemmat tiedot puhelimitse tai kasvotusten tai vaihtoehtoisesti blogista päättelemällä. Sieltä löytyy jotakuinkin kaikki seikkailut, mitä me olemme autolla kokeneet mahdollisimman rehellisesti kirjoitettuna.

Autoa toivotaan hyvään kotiin ja mielellään poikamme näkisivät tämän jatkossakin tuottamassa muistoja jollekin mukavalle lapsiperheelle. Tällä pääsee mukavaan matkailuharrastukseen kiinni kohtuukustannuksilla ja mahdollistaa monipuolisen matkailun ja paljon elämyksiä pikkulapsille. Vastarintaa esiintyy jo nyt, vaikka kiiltävämpiä ollaan käyty katsomassa. Uskollisesta ystävästä eivät pikkupojat hentoisi luopua.

Kun kuitenkin runoilin lyhythermoisille liikaa, niin listataan ranskalaisilla viivoilla ominaisuuksia.

-Saksalaisen premium merkin valmistama legendaarinen Clou (mobile.de löytyy enemmän tarjontaa nettikaravaanista satunnaisesti) Mallimerkintä käsittääkseni 570 E

- Rekisteröity kuudelle

- Saa ajaa B-kortilla

- Hetivalmiit nukkumapaikat neljälle ja tällöin jää koko pöytäryhmä mukavasti vielä käyttöön häiritsemättä nukkujia

- Pöytäryhmästä tarvittaessa lisäparisänky

- Seuraavan katsaastuksen aikaväli 25.4.2019 - 27.4.2020

- Alde 2925 veskiertolämmitin

- 160 litran vesitankki

- Pari vuotta vanhat akut

- Hintapyynti 8500€

Tsekkaa jos et usko: asuntoautopaivakirjat.blogspot.com

Lisää kuvia: https://drive.google.com/drive/folders/1--3ndJMJE6GFBVk1tZuaU-JcuuQ0e_oD?usp=sharing

Google driveen siirretty huoltokirja: https://drive.google.com/open?id=1x-AGfmNcO5WaXyIOf4jUsbe1LLKIPJy8EC2UpU2UHy8

The Big Bang

No niin. Nyt kai tämänkin uskaltaa jo aloittaa, kun matkan suurin yksittäinen este poistui, kun yhdeksänkuukauden odotuksen jälkeen perheeseemme liittyi uusi tulokas jolla kokoa on vuoden 1988 Niesmann+Bischoff in esitteen mukaan 633 cm ja Suomalaisten viranomaisten mukaan  painoa löytyy 2 980 000 g.

Tavoitteena olisi siis viettää perheen kanssa kesälomahetkiä jossain päin eurooppaa. Otsikon keksiminen blogille oli luonnollisesti vaikea tehtävä varsinkin silloin kuin sain tämän aloittamisen vihdoin aikaiseksi ja sitä kysytään heti, enkä luonnollisesti ollut tähän lainkaan valmistautunut. Ensimmäinen yritys oli Fear And Loathin in Asuntovaunu, mutta matkamme tulee olemaan hyvin erillainen kuin Hunter S. Thompsonin luomus. Päihteiden käytössä liikumme varmasti aika toisessa ääripäässä. Mukana kuitenkin reissaa hieman vajaa kaksivuotias ja viisivuotias, joten tuskin reissun aikana edes lainmukainen ajokunto tulee rikkoutumaan. Sen verran laiska kuitenkin olin, että toinen sanamuunnos kuuluisasta matkakirjasta sai kelvata, että pääsen kirjoittamaankin. Nimi on sinänsä varsin tylsä, mutta itseasiassa kuvaa aika hyvin blogin tarkoitusta.

Pyhänä tavoitteena matkalle olisi nähdä välimeri ja selvitä takaisin kotiin muutamaa kokemusta rikkaampana, sekä itselle, että varsinkin lapsille. Sinänsä Välimerikin on jo nähty ja koettu, joten se ei ole sinänsä se juttu, mutta johonkin sinne päin olisi tarkoitus suunnata ilman sen kummempaa matkakohdetta. Fiilisten pohjalta siis. Mikäli matka tuntuu liian pitkältä ja alkaa pannu kuumenemaan liikaa (autolla tai sen asukeilla) mietitään joku helpompi reitti. Lähtöpäivämäärä toki yritettään lyödä lukkoon ja takaisintulopäivämäärä ehkä jossain määrin. Takaisintulolaivamatka on vielä mietinnässä, tetä pitäisikö varmuuden vuoksi ottaa pikkaisen pelivaraa tuohon laivamatkaan, jos auto sattuisi vaikka tekemään jotain yllättävää paluumatkalla?

Autollahan on jo siis ikä yli neljännesvuosisataa ja kilometrejä takana lähes kolmesataa tuhatta. Joten olisi idioottimaista kuvitella että mitään ei voisi sattua. Oma autotuntemus ei ole valitettavasti sillä tasolla, että olisin koeajollakaan huomannut mitään mistä pitäisi olla kauhuissaan. En tiedä onko auto ihan kunnossa, vai onko kuski vain liian kokematon tajutakseen sitä. Parilla vastaavalla olen ajanut, enkä mistään ole osannut sanoa, että nyt on jotain vialla. Ääntä tulee ainakin ohjaamoon ihan kiitettävästi, mutta käsittääkseni niin näistä tämän ikäisistä tuppaa tulemaan. Vaihteiston kanssa en itse ainakaan huomannut mitään kummallista, joka on näissä jonkin sortin tyyppivika. Joka siis johtuu käsitykseni mukaan, että viitosvaihde on liian pitkä suomalaiselle 80 km/h rajoitukselle.

Auto on siis vuoden 1989 FIAT Ducaton alustalle tehty Niessmann + Bischoff Clou 570 E. Ainakin papereiden mukaan. Tarkemmin ottaen siis  FIAT Clou Ducato 18-MAXI-280RA8-570E/3650 Omaa ihmetystäni herättää tuo aikaisemmin mainitsemani ja linkittämäni vuoden 1988 myyntiesite, josta saksankielen alkeillani tulkitsin, että Fiatin alustalle on tehty vain mallia 5700. joka tosin näyttää pohjaratkaisultaan samalta kuin 570 E. Asunto-osa vaikuttaa ainakin näin ensikokemuksilla varsin jämäkältä. Rakenne autossa on käsitykseni mukaan sellainen, että kori on rakennettu kahdesta alumiini kerroksesta, joiden välissä on uretaania. Auton ovikin on varsin jämäkän oloinen toisin kuin monessa muussa matkailuautossa jota on tullut viime kesästä asti tullut käytyä katsomassa. Sisällä on käytön jälkiä, niin kuin tämän ikäisellä autolla voi kuvitellakin olevan, mutta ei mitenkään älyttömästi. Paljon uudempiakin olen nähnyt pahemmin kolhittuna. Ja omat lapset tuntien paljon on kolhuja tulossa jo tämän kesäreissun aikana. Ostohinta ei sinänsä hirvittänyt, joten eiköhän tämä ole sellainen auto millä meidän on hyvä aloittaa ja kokeilla onko tämä matkailumuoto sittenkään meidän juttu. Meille tärkeitä asioita oli, että autossa olisi kaikille neljälle turvavyöt ja nukkumapaikkoja olisi mielellään siten, että kaikilla olisi sägyt valmiina. Tässä mallissa on siis alkovissa parisänky ja takana pitkittäin kerrossänky.

Jotaikin puutteita autossa toki heti huomasin ja jotka aion hoitaa kuntoon ennen matkaa. Ensimmäinen ja oleellisin on se, että seuraava kohde johon auto tuosta pihasta liikkuu on korjaamo ja syynä jakohihnan vaihto. Kilometrit tuolla ei vielä ole tullut täytteen, mutta edellinen vaihto on tehty 2007, eli melkein tuplasti suositellun vaihtovälin verran. Mikäli nyt olen käsittänyt oikein niin tämä kannattaa hoitaa kuntoon tai riskinä on suurempi moottoriremontti jos hihna paukahtaa. Kovin paljonhan en todellisuudessa itse osaa autoille tehdä, vaikka kahdeksankymmentäluvun poikalapsena olenkin paljon aikaa viettänyt autokorjaamoilla (Tai en tiedä oliko tämä muidenkin poikalasten kohtalo/harrastus, mutta minä olin useimmiten mukana, kun isä jotain autolle teki ja myöhemmin sitten teetti. Jotenkin minulle jäi tuollainen kuva, että silloin tehtiin itse enemmän. Öljynvaihdot jne. Eli tuonkin osaisin periaatteessa tehdä itse, vaikken koskaan olekkaan tehnyt. Käytännössä siis osaan vaihtaa renkaat ja tarkistaa öljyt ja täyttää tankit) Nykyajan autoissahan taitaa olla itse tehtävät työt aika paljon vähemmissä. Autot kestävät paremmin ja kun eivät kestä, niin sitten pitää löytää korjaamo jolla on oikeat välikaapelit ja ohjelmistot tietokoneessa, tai muuten ei päästä edes alkuun.

Tämän blogin tarkoitukseana olisi nyt sitten jaksaa kirjoitella matkavalmisteluista ja itse matkasta. Pääasiallisena tarkoituksena jättää itselle jokin muistio tapahtumista ja jakaa mahdollisesti ystäville matkakokemusta. Ja jos joku toinen aloittelija tästä jotain irti tulee saamaan niin aina parempi.