18.7.2018
Seurojentalolla
Herätys tapahtui siis Karjalohjan seurojentalon parkkipaikalta. Aamupalalla käytiin vielä Ronin ja Kaarin kesäpaikassa ja sen jälkeen Lucasilla oli kauhea kiire kotiin. Kotimatkalla käytiin vielä Vehnäkujalla katsomassa, oliko se ovi nyt varmasti laitettu kiinni. Olihan se. Avasimme sen sitten uudestaan ja kävimme vessassa. ja sitten jatkettiin matkaa... No päästiin melkein Motarille, kun Gabin pit jo saada jäätelöä. Lucasillehan tämä ei oikein olisi sopinut, kun oli niin kiire kotiin leikkimään Eemelin kanssa. Kavereita on siis ikävä. No kivahan sekin, vaikka on poika varmasti myös matkasta tykännyt. Tai näin ainakin matkanjärjestäjänä toivoo.
Purkamista ja uudelleenpakkaamista
Kotimatkalla suunnitelmat elivät sen verran, että ehkä lähdemmekin huomenna suoraan Sääksjärvelle mökille. Mikäs sen kivempaa. Ja näillä näkymin mennään asuntoautolla, ettei tule mitään mahtumisongelmiakaan. Tarkoitus olisi vähän viritellä veneen ohjausta ja toivoa, että tuuli olisi myötämielinen, eikä tekisi ilkeitä aaltoja, että pääsisi vähän veneilemään. Koko viikona Saimaalla ainakin oli ihan "bläkää" ( Ei mitään hajua käytänkö termiä oikein, Hjalliksen pojalta siitä Atlantin ylitys sarjasta tuon olen kuullut, kaippa se tarkoittaa tyyntä?) Ei aaltojakaan lainkaan. Siinä sitten kateellisena katselin, että olisipa kiva itsekin veneillä. Toissaviikonloppuna mökillä tuuli juuri väärästä suunnastakin vielä, niin aaltoja oli koko ajan sen verran, ettei veneilystä tullut mitään. Veneessä on sen verran tasainen pohja, että kohtuu pienistäkin aalloista se hyppii aika lailla ja pitää sen verran meteliä alas tullessaan, ettei amatööri ainakaan kauheasti ole uskaltanut kaasutella. Tasaisella kelillä sitten liukuikin kuin unelma.
Eli siis näillä näkymin blogi saa kuin saakin jatkoa jo huomenna, jos ei suunitelmat muutu ja mennäkin Volvolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti