Suuri Seikkailu 2019 Episode 6, Puolaan

9.7.2019

Aamulla Kaunassissa pohdimme mitä tehdään tänään. Jäätäisiinkö vielä toiseksi yöksi vai joko jatketaan matkaa. Päätös ei ollut varsinaisesti helppo. Kaunasista jäi kaikki shoppailupaikat vielä näkemättä, jota kuitenkin kehuttiin jossain. Näin kuitenkin tällä kertaa päätimme.

Aamun uintipettymys

Päätimme siis että checkaamme itsemme ulos ja ajamme auton alueen ulkopuolelle parkkiin ja käymme uimassa ja mennään lasten kanssa sellaiseen uintipomppulinnapaikkaan, mikä oli wake boarding keskuksessa tarjolla. Juttelin pitäjien kanssa jo hieman aiemmin kun kävimme katsastamassa paikkoja. Sitten kun oli uikkarit päällä ja pojat jo ottamassa kylmetystä vedessä, niin selvisi, että olivat ryhtyneet siivoamaan sitä linnunkakasta. Kertoivat, että parikymment minuuttia menee. Yli puolen tunnin jälkeen vaikutti että ehkä hikisesti kolmasosa olisi valmiina. Rannalla ollut englantia taitava huuteli pojille linnunkakkahommissa ja kertoi, että menee vielä puoli tuntia. Katsoimme touhua rannalla vielä sen about 45 minuuttia, jolloin pojat häippäsivät mutta jättivät siivousvälineeet vielä lautoille ja selvästikkään eivät olleet vielä lähelläkään loppua. Kävin katsomassa mihin pojat meni, niin tupakallahan nuo lojuivat säkkituoleissa. Ihan mukavaa ja sinänsä varmasti taukonsa ansaitsivat, mutta meillä alkoi jo aikataulu painaa päälle ja päätimme startata ja jatkaa matkaa. Pojat eivät yllättäen kauheasti kitisseet. Ajattelin että olisi ollut valtavakin pettymys, mutta selvittiin melko pienellä nurinalla.

Wigry

Wigryn luostari on karavaanaripalstoilta tuttu pysähdyspaikka ainakin Suomesstas etelään matkaavilla karavaanareilla j apaikan ruokia on kehuttu myös. Päätettiin siis testata myös tämä. Mutta nälissään kiukkuisena olevalle seurueen osalle ei ollut aikaa ottaa selvää parhaasta vaihtoehdosta vaan mentiin kohti Tawernaa. Palvelu oli erinomaisen ystävällistä. Nuori poika ja tyttö pitivät tästä huolen, mutta ruoka nyt ei ollut mitään tajuntaa räjäyttävää.

Luostarin sisällä oli sitten ravintola, jossa ainakin annokset näyttivät selkeäsati paremmilta.Ehkä ensi kerralla.

Agroturystyka u haliny wigry

Alaotsikon nimsieen(Ehkä?) leirintäalueeseen olemme nyt majoittautuneet. Eli tämä on Luostarin vierisellä pellolla. Talon omistaja ilmeisesti tätä pitää. Ravintoakin täältä saisi, mutta maksuvälineenä ei käynyt kortti. Onneksi täällä on vielä eurot kelvanneet, koska muuta käteistä ei vielä ole.

Päivään on kuulunut auringonpaistetta ja myös sadetta. Illalla oli taas vähän viileä ja pojat siitä huolimatta halusivat uimaan. Aika perinteisillä menoilla mentiin siinä mielessä, että Lucas kävi. Gabi kävi puoleen väliin. Toisaalta perinteistä poikettiin siinä, että uimassa oli sorsia ja tuolla hetkellä vielä tuntematon kelluva lintulaji. Tämän etäornitologit tunnistivat nopeasti Nokikanaksi.Taitavat olla paljon ruokittuja, koska poikaset tulivat ihan nokkimaan minun kenkiä ja muutkin tulivat kyllä kovasti lähelle, niin että pojat eivät meinanneet uskaltautua uimaan tai jos uskalsivat, niin koko ajan oli keskittyminen muualla kuin siinä uimisessa.