15.8.2020
Aamulla laitettiin aamupalaa ja pojat pelaili kännyköillä.
Leirintäalueella naapurina samalla kääntöpaikalla oli vanha Mersu kuorma-auto,
joka oli selvästi rakkaudella entisöity ja jonka lavalla oli pieni ja siisti
asumustila. Varsin mukavan oloinen pariskunta sillä reissasi ja heidän kanssaan
tuli juteltua. Muutoin leirintäalue nyt ei vaikuttanut miltään erikoisen
hienolta paikalta. Tuskin leirintäalueelle tullaan toiste. ravintola/kahvila
ainakin näin kivalla säällä oli puolestaan ihan kiva. Veneitä meni jonkin
verran ohi, joukossa yksi kappale höyryveneitä. Lisäksi parkkipaikka täyttyi
rättäreistä, joilla oli selkeästi jokin kokoontumisajo. Lapset söivät lasten
hampurilaisateriat, jotka maksoivat vitosen kappale ja olivat ihan ok varsinkin
hinta-laatusuhteeltaan. Nykyäänhän vitosella ei oikein mitään enää saa.
Uinti 1.
Koska keliksi oli luvattu lämmintä ja jopa hellettä ajatus
oli mennä uimaan Saaren kansanpuiston uimarannalle. Siinähän on kaksi eri
järveä lähempänä kuin kivenheiton päästä. Kannas lienee kapeimmillaan luokkaa
viisi metriä. Lisäksi paikalla on pojille sopiva hyppypaikka, jossa on ehkä vähän
päälle metrin hyppypaikka, josta Gabi hyppäsi siis viime viikolla ensimmäistä
kertaa ja lisäksi ”kakkonen” ja ”kolmonen” joista Lucas tykkää hyppiä.
Lucasilla oli kova yritys kerätä rohkeutta pää edellä hyppyyn kakkosesta, mutta
vielä ei tullut suoritusta. Kerran kuulemma hyppäsi, kun en ollut katsomassa,
mutta ei suostunut hyppäämään uudestaan, joten taisi olla vaan tarina. En tiedä
onko joka lauantainen juttu, mutta kun menimme tuonne, niin tienvierusparkki
oli täyttynyt kirpparimyyjistä ja parkkipaikkakin oli ihan tupaten täynnä. Ja
juuri kun löytyi parkkipaikka mihin olisimme mahtuneet joku täti juoksi siihen
seisomaan. Hetken aikaa ”keskustelimme” asiasta, ennen kuin hän suostui
väistymään, että voisimme parkkeerata automme.
Uimassa vietettiin lähemmäs viisi tuntia yhteensä. Lucasille
taisi kasvaa jo kidukset. Välillä Gabin kanssa haettiin autosta grillattavaa ja
grillasimme nuotiopaikalla päivällisen. Vaikka tuota Venesillan leirintäaluetta
en erityisemmin suosittele, niin tätä uintipaikka suosittelen lämpimästi. Hyvä
uimiseen ja parkkipaikalla käsittääkseni voi yöpyä ja yöpymistä aikovia
tulikin, kun olimme lähdössä pois. Lisäksi tuolla on ihan tunnelmallisen
oloinen maja, josta ainakin viikonloppuna saa sapuskaa noutopöydästä. Vaikuttaa
päällisin puolin ainakin ihan pätevältä paikalta, vaikka en olekaan maistanut.
Uinti 2
Parkkipaikalle yöpyjien kanssa juttelin ja he kertoivat että
että Räyskälän kentän lähellä on järvi nimeltä Iso-Melkutin, jossa on kirkasta
vettä ja suosittelivat sitä. Kertoivat kyllä, että väkeä oli ollut tosi paljon,
eikä parkkipaikkaa ollut saanut. Suuntasimme tuonne ihan mielenkiinnosta
ainakin katsomaan. Ja parkkipaikkakin löytyi, koska oli jo oikeastaan alkuilta.
Meinasimme ensin vain kävellä paikalle, mutta otimme kuitenkin uikkarit mukaan
varoiksi ja se kannatti. Otimme toiset uinnit kristallinkirkkaassa järvessä ja
pojat eivät suostuneet tulemaan pois, vaikka moneen kertaan varoitin, että jos
ei nyt tulla, niin karkkipäivän karkkeja ei ehditä ostaa. No kävelymatkalla
asuntoautolle Gabilta pääsi itku aiheesta, kun tajusi ettei enää ehditä, vaikka
moneen kertaan siinä kertoi, ettei aio kyllä luovuttaa vaan aikoo yrittää
ehtiä.
Räyskälän lentokenttä
Parkkiin päätimme jäädä Räyskälän lentokentän
parkkipaikalle. Ajattelin että siellä olisi huomenna jotain purjelentonähtävää
ja ravintolakin näyttää olevan, josko vaikka jotkut pikku herkut aamu palan
jälkeen ennen kotimatkaa. Iltapuhteeksi katsoimme herkkusieniliigan viimeisen
neljännesfinaalin Lyon – Manchester City, jonka Lyon voitti 2-1.